Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p clean up, typos fixed: hajoi → hajo using AWB
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 62:
Vaikka Lapuan kokous 1. joulukuuta 1929 olikin vaikuttavin, ei se suinkaan ollut ainut, eikä ensimmäinenkään. Ilmeisesti yleisporvarillista rintamaa tavoitellut ''[[Karjalan Kansalaisliitto]]'' järjesti ensimmäisen kansalaiskokouksen 29. marraskuuta 1929 [[Sortavala]]n Seurahuoneella. Viipurin seudulla toiminut vuonna 1917 perustettu Karjalan Kansalaisliitto oli suunnitellut jo syksyllä 1929 kommunisminvastaista kansalaistoimintaa ja oli saanut tehtäväkseen järjestää kansalaiskokouksia. Kokous yhdisti alkavan liikehdinnän vuoden 1918 taisteluun ja ilmaisi kaiken tukensa pohjalaisille: "''Toivoton olisi kansamme tulevaisuus, ellei suomalainen veri kuohahtaisi nähdessään isänmaan rienaajien kataluuksia. Tammikuussa 1918 sykkivät Pohjanmaan ja Karjalan miesten sydämet voimakkain yhteistunnoin. Niin vieläkin. Kunnian laki on miehen laki''".
 
1. joulukuuta 1929 järjestettiin satojen osanottajien kansalaiskokoukset Lapuan lisäksi aktivisti, maisteri [[Antti Sarvi|Antti Sarven]] ja neuvosmies [[Eero Hämäläinen|Eero Hämäläisen]] johdolla [[Kuopio]]ssa, varatuomari [[K. A. Raevaara]n]n ja asessori [[Onni Heinonkoski|Onni Heinonkosken]] johdolla [[Mikkeli]]ssä, maanviljelijä, kansanedustaja [[Evert Nukari]]n ja Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin päällikkö [[Ernesti Suolahti|Ernesti Suolahden]] johdolla [[Hämeenlinna]]ssa, johtaja [[K. Brofeldt]]in johdolla [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]ssa sekä piirilääkäri [[W. Vartiovaara]]n johdolla [[Savonlinna]]ssa. Kaikki kokoukset ilmoittivat tukevansa kaikkia päätöksiä, mitä ikinä Lapualla tultaisiin tekemäänkään. Ilmeisesti kansalaiskokouksia oli suunniteltu jo paljon aiemmin niiden yhtaikaisuudesta päätellen. Lisäksi kokousten asioiden käsittelyjärjestys oli kaikilla paikkakunnilla sama.<ref>Suomen Kuvalehti 12/07 23.3.2007, "Lapuan liike alkoikin Sortavalassa", kirj. Jyväskylän yliopiston Suomen historian dosentti Lasse Kangas</ref>
 
=== Kansalaislähetystöt ===