Ero sivun ”Louis Botha” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
hiontaa |
||
Rivi 12:
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|27|9|1862|27|8|1919}}
| kuolinpaikka = [[Pretoria]], [[Transvaalin provinssi]], [[Etelä-Afrikan unioni]]
| puolue =[[Eteläafrikkalainen puolue]] (1911–)<br>Het Volk (1905–1911)
| uskonto =[[kalvinisti]]
| puoliso =Annie Emmett
Rivi 19:
}}
'''Louis Botha''' ([[27. syyskuuta]] [[1862]] lähellä [[Greytown (Etelä-Afrikka)|Greytownia]], [[Natal]] – [[27. elokuuta]] [[1919]] [[Pretoria]], [[Etelä-Afrikan unioni]]) oli [[Buurit|buuri]]kenraali ja -poliitikko, joka toimi [[Transvaal]]in armeijan ylipäällikkönä [[Toinen buurisota|toisessa buurisodassa]] 1900–1902 sekä itsenäisen [[Etelä-Afrikan unioni]]n ensimmäisenä pääministerinä vuosina 1910–1919. Botha vei [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Etelä-Afrikan sotaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] rinnalle, mikä vähensi hänen kansansuosiotaan hänen viimeisinä elinvuosinaan. Hän pyrki sovittelemaan Etelä-Afrikan brittiläisen väestön ja [[Afrikaanerit|afrikaanerien]] välejä, mutta rajoittamaan ei-valkoisten väestöryhmien oikeuksia.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/biography/Louis-Botha Louis Botha] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 15.7.2017.</ref>
==Elämä ja ura==
Rivi 27:
===Buurisota===
[[Tiedosto:Louis Botha anglo boer war (1899-1902).jpg|thumb|200px|Botha buurisodan aikana.]]
Toisen buurisodan puhjetessa Botha oli Transvaalin armeijan kenttäkornetti ja hänet määrättiin kenraali Lucas Meyerin adjutantiksi
Botha nimitettiin helmikuussa 1900 ylipäällikön apulaiseksi ja Joubertin kuoltua maaliskuussa Bothasta tuli Transvaalin ylipäällikkö tilapäisellä komendantin arvolla. Transvaalin armeija oli [[Paardebergin taistelu|Paardebergin tappion]] jäljiltä heikossa tilassa, mutta Botha onnistui värväämään ja kouluttamaan uusia joukkoja. Hän pyysi kesäkuun alussa briteiltä aselepoa, mutta koska nämä hyväksyivät vain ehdottoman antautumisen, hän päätti jatkaa epätoivoista taistelua. Pääkaupunki [[Pretoria]]n kukistumisen ja tappiollisen [[Bergendalin taistelu]]n jälkeen Botha jatkoi vastarintaa sissisotana, mihin britit vastasivat armottomalla poltetun maan taktiikalla.<ref name="EWB" /><ref name="NFB" /> Botha neuvotteli brittijoukkojen komentajan [[Herbert Kitchener]]in kanssa rauhasta maaliskuussa 1901 [[Middelburg (Itä-Kap)|Middelburgissa]], mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt ja sissisota jatkui. Botha saavutti viimeisen kuuluisan voittonsa [[Bakenlaagten taistelu]]ssa lokakuussa 1901, mutta joutui lopulta antautumaan. Hän osallistui toukokuussa 1902 käytyihin [[Vereenigingin rauha]]nneuvotteluihin ja allekirjoitti rauhansopimuksen.<ref name="EWB" /> Pian sen jälkeen hän matkusti kenraali [[Christiaan de Wet]]in ja kenraali [[Koos de la Rey]]n kanssa Eurooppaan keräämään rahaa buurien maiden jälleenrakentamiseen.<ref name="NFB" /> He yrittivät myös neuvotella Ison-Britannian hallituksen kanssa lievennyksistä rauhanehtoihin.<ref name="EWB" />
Rivi 34:
Kun buurivaltiot oli liitetty [[Kruununsiirtomaa|kruununsiirtomaina]] [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläiseen imperiumiin]], Bothasta tuli yksi buurien tärkeimmistä poliittisista johtajista. Yhdessä [[Jan Smuts]]in kanssa hän perusti vuonna 1904 Transvaalissa toimineen Het Volk -puolueen, joka ajoi itsehallintoa ja sopua brittien kanssa. Britannian hallituksen myönnettyä Transvaalille itsehallinnon ja Het Volkin voitettua helmikuussa 1907 vaalit Bothasta tuli Transvaalin pääministeri. Hänen sovinnollinen politiikkansa herätti brittien luottamuksen, mutta vieraannutti osan buureista.<ref name="brit" /><ref name="EWB" /> Hän määräsi kiinalaiset siirtotyöläiset karkotettaviksi ja rajoitti intialaisperäiselle väestölle myönnettyjä oikeuksia.<ref name="SAHO">[http://www.sahistory.org.za/people/louis-botha Louis Botha] {{en}} South African History Online. Viitattu 15.7.2017.</ref> Kun Kapmaa, Natal, Transvaal ja Oranje vuonna 1910 yhdistettiin Etelä-Afrikan unioniksi, Bothasta tuli sen ensimmäinen pääministeri.<ref name="brit" /> Hän kokosi afrikaanerien ja brittien yhteishallituksen.<ref name="SAHO" />
Botha perusti vuonna 1911 kannattajineen [[Eteläafrikkalainen puolue|Eteläafrikkalaisen puolueen]]. Jyrkät [[Afrikaanerinationalismi|afrikaanerinationalistit]] ryhmittyivät oikeusministeri [[J. B. M. Hertzog]]in ympärille, jonka Botha vuonna 1912 pudotti pois hallituksestaan,
====Ensimmäinen maailmansota====
[[Tiedosto:Botha and Smuts in uniforms, 1917.jpg|thumb|Botha (vas.) ja hänen oikea kätensä [[Jan Smuts]] vuonna 1917.]]
[[Tiedosto:Union Buildings-032.jpg|thumb|Bothan ratsastajapatsas Etelä-Afrikan parlamenttitalon edustalla Pretoriassa.]]
Bothan päätös asettua ensimmäisen maailmansodan puhjettua emämaan tueksi ja julistaa sota Saksalle jakoi afrikaanerien mielipiteet. Botha halusi valloittaa [[Saksan Lounais-Afrikka|Saksan Lounais-Afrikan]] (nyk. [[Namibia]]) ja yhdistää sen Etelä-Afrikkaan, mutta monet afrikaanerinationalistit pitivät historiallisista syistä pikemminkin saksalaisia kuin brittejä ystävinään. Joukko vanhoja buurikenraaleja suunnitteli saksalaisten tukeen nojanneen [[Etelä-Afrikan kapina 1914|separatistisen kapinan]], joka käynnistyi lokakuussa 1914. Hankkeen johdossa olivat muun muassa De la Rey, de Wet, [[Christian Frederick Beyers]] ja [[Manie Maritz]]. Botha ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan hallituksen joukkoja, torjui brittien avuntarjoukset ja tukahdutti kapinan joulukuuhun 1914 mennessä.<ref name="ency1914">Anne Samson: [https://encyclopedia.1914-1918-online.net/article/botha_louis Botha, Louis] {{en}} ''1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War''. Viitattu 1.7.2017.</ref><ref name="SAHO" /> Hän takasi kapinajohtajille lievät
Hyökkäys Saksan Lounais-Afrikkaan käynnistyi helmikuussa 1915 Bothan toimiessa jälleen itse ylipäällikkönä.<ref name="war" /> Brittien tuella hän löi
==Lähteet==
|