Ero sivun ”Louis Botha” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki oikeaan artikkeliin
laajennetaan
Rivi 4:
| kuvateksti =
| arvo = [[Etelä-Afrikan pääministeri|Etelä-Afrikan 1. pääministeri]]
| virassa = [[31. toukokuuta]], [[1910]] – [[27. elokuuta]], [[1919]]
| presidentti =
| varaliittokansleri =
| virassa = [[31. toukokuuta]],[[1910]] – [[27. elokuuta]],[[1919]]
| edeltäjä =
| seuraaja = [[Jan Smuts]]
| arvo2 =
| liittokansleri2 =
| virassa2 =
| edeltäjä2 =
| seuraaja2 =
| arvo3 =
| liittokansleri3 =
| virassa3 =
| edeltäjä3 =
| seuraaja3 =
| kansanedustajana =
| syntymäaika = [[27. syyskuuta]] [[1862]]
| syntymäpaikka = Greytown, [[KwaZulu-Natal|Natal]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|27|9|1862|27|8|1919}}
 
| kuolinpaikka = [[Pretoria]], [[Transvaalin provinssi]], [[Etelä-Afrikan unioni]]
| puolue =Suid-Afrikaanse[[Eteläafrikkalainen Partypuolue]]<br>Het Volk
| ammatti =sotilas
| uskonto =[[kalvinisti]]
| puoliso =Annie Emmett
| arvonimet sotilasarvo = kenraali
| allekirjoitus =
| huom =
}}
 
'''Louis Botha''' ([[27. syyskuuta]] [[1862]] lähellä [[Greytown (Etelä-Afrikka)|Greytownia]], [[Natal]] – [[27. elokuuta]] [[1919]] [[Pretoria]], [[Etelä-Afrikan unioni]]) oli [[afrikaanitBuurit|afrikaanibuuri]]kenraali ja -poliitikko, joka toimi [[kenraaliTransvaal]]in armeijan ylipäällikkönä [[buurisodatToinen buurisota|toisessa buurisodassa]], kansanedustaja jasekä itsenäisen [[Etelä-Afrikan unioni]]n ensimmäinen [[pääministeri]] vuosina 1910–1919. Botha vei [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Etelä-Afrikan sotaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnanIson-Britannian]] rinnalle, mikä vähensi hänen kansansuosiotaan hänen viimeisinä eilinvuosinaan. Hän pyrki sovittelemaan Etelä-Afrikan brittiläisen väestön ja [[Afrikaanerit|afrikaanerien]] välejä, mutta rajoittamaan ei-valkoisten väestöryhmien oikeuksia.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/biography/Louis-Botha Louis Botha] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 15.7.2017.</ref>
 
==Elämä ja ura==
===Vaiheet ennen buurisotaa===
Bothan vanhemmat olivat niin sanottuja [[Voortrekkerit|voortrekkereitä]] eli Kapmaasta pohjoiseen vaeltaneita buurimaanviljelijöitä. Perhe muutti [[Oranjen vapaavaltio]]on, jossa Botha sai vaatimattoman koulutuksensa saksalaisessa lähetyskoulussa.<ref name="brit" /> Hän oli mukana buurijoukossa, joka vuonna 1884 auttoi [[Zulut|zulujen]] uutta kuningasta [[Dinuzulu]]a sisällissodassa ja sai palkkiona osan [[Zulumaa]]n alueesta, jonne he perustivat lyhytikäisen buurivaltion [[Nieuwe Republiek]]in (”Uusi tasavalta”).<ref name="EWB">[http://biography.yourdictionary.com/louis-botha Louis Botha Facts] {{en}} ''Encyclopedia of World Biography''. Yourdictionary.com. Viitattu 15.7.2017.</ref><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbc/0712.html ''Nordisk familjebok'' (1905), s. 1312–1313] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 15.7.2017.</ref> Botha perusti maatilan ja meni naimisiin irlantilaistaustaisen Annie Emmettin kanssa. Botha lähti politiikkaan, kun Nieuwe Republiek yhdistettiin vuonna 1888 isompaan Transvaalin buuritasavaltaan. Hän vastusti presidentti [[Paul Kruger]]in vihamielistä politiikkaa Transvaalin brittiläistaustaista ulkomaalaisvähemmistöä kohtaan, ja hänet valittiin vuonna 1897 maan parlamenttiin eli [[Volksraad]]iin.<ref name="brit" />
 
===Buurisota===
Toisen buurisodan puhjetessa Botha oli Transvaalin armeijan kenttäkornetti ja hänet määrättiin kenraali Lucas Meyerin adjutantiksi, missä ominaisuudessa hän osallistui sotatoimiin pohjoisessa Natalissa ja taisteluihin [[Dundee (Etelä-Afrikka)|Dundeen]] ympäristössä. Meyerin pian sairastuttua Botha otti komennon [[Ladysmith (KwaZulu-Natal)|Ladysmithin]] [[Ladysmithin piiritys|piiritysrenkaan]] eteläpuolella ja ylipäällikkö [[Piet Joubert]]in myös sairastuttua Botha sai tilapäisesti johtaa koko piiritystä joulukuusta alkaen. Hän löi Sir [[Redvers Buller]]in komentamat brittijoukot voitokkaissa [[Colenson taistelu|Colenson]] ja [[Spionkopin taistelu]]issa joulu–tammikuussa.<ref name="EWB" /><ref name="NFB" /> Erään väijytyksen yhteydessä Bothan joukot valtasivat brittien panssarijunan ja saivat vangiksi tuolloin tuntemattoman [[Winston Churchill]]in.<ref name="brit" />
 
Botha nimitettiin helmikuussa 1900 ylipäällikön apulaiseksi ja Joubertin kuoltua maaliskuussa Bothasta tuli Transvaalin ylipäällikkö tilapäisellä komendantin arvolla. Transvaalin armeija oli [[Paardebergin taistelu|Paardebergin tappion]] jäljiltä heikossa tilassa, mutta Botha onnistui värväämään ja kouluttamaan uusia joukkoja. Hän pyysi kesäkuun alussa briteiltä aselepoa, mutta koska nämä hyväksyivät vain ehdottoman antautumisen, hän päätti jatkaa epätoivoista taistelua. Pääkaupunki [[Pretoria]]n kukistumisen ja tappiollisen [[Bergendalin taistelu]]n jälkeen Botha jatkoi vastarintaa sissisotana, mihin britit vastasivat armottomalla poltetun maan taktiikalla.<ref name="EWB" /><ref name="NFB" /> Botha neuvotteli brittijoukkojen komentajan [[Herbert Kitchener]]in kanssa rauhasta maaliskuussa 1901 [[Middelburg (Itä-Kap)|Middelburgissa]], mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt ja sissisota jatkui. Botha saavutti viimeisen kuuluisan voittonsa [[Bakenlaagten taistelu]]ssa lokakuussa 1901, mutta joutui lopulta antautumaan. Hän osallistui toukokuussa 1902 käytyihin [[Vereenigingin rauha]]nneuvotteluihin ja allekirjoitti rauhansopimuksen.<ref name="EWB" /> Pian sen jälkeen hän matkusti kenraali [[Christiaan de Wet]]in ja kenraali [[Koos de la Rey]]n kanssa Eurooppaan keräämään rahaa buurien maiden jälleenrakentamiseen.<ref name="NFB" /> He yrittivät myös neuvotella Ison-Britannian hallituksen kanssa lievennyksistä rauhanehtoihin.<ref name="EWB" />
 
===Transvaalin ja Etelä-Afrikan pääministerinä===
Kun buurivaltiot oli liitetty [[Kruununsiirtomaa|kruununsiirtomaina]] [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläiseen imperiumiin]], Bothasta tuli yksi buurien tärkeimmistä poliittisista johtajista. Yhdessä [[Jan Smuts]]in kanssa hän perusti vuonna 1904 Transvaalissa toimineen Het Volk -puolueen, joka ajoi itsehallintoa ja sopua brittien kanssa. Britannian hallituksen myönnettyä Transvaalille itsehallinnon ja Het Volkin voitettua helmikuussa 1907 vaalit Bothasta tuli Transvaalin pääministeri. Hänen sovinnollinen politiikkansa herätti brittien luottamuksen, mutta vieraannutti osan buureista.<ref name="brit" /><ref name="EWB" /> Hän määräsi kiinalaiset siirtotyöläiset karkotettaviksi ja rajoitti intialaisperäiselle väestölle myönnettyjä oikeuksia.<ref name="SAHO">[http://www.sahistory.org.za/people/louis-botha Louis Botha] {{en}} South African History Online. Viitattu 15.7.2017.</ref> Kun Kapmaa, Natal, Transvaal ja Oranje vuonna 1910 yhdistettiin Etelä-Afrikan unioniksi, Bothasta tuli sen ensimmäinen pääministeri.<ref name="brit" /> Hän kokosi afrikaanerien ja brittien yhteishallituksen.<ref name="SAHO" />
 
Botha perusti vuonna 1911 kannattajineen [[Eteläafrikkalainen puolue|Eteläafrikkalaisen puolueen]]. Jyrkät [[Afrikaanerinationalismi|afrikaanerinationalistit]] ryhmittyivät oikeusministeri [[J. B. M. Hertzog]]in ympärille, jonka Botha pudotti pois hallituksestaan vuonna 1912. Hertzogin kannattajat perustivat 1914 [[Kansallispuolue (Etelä-Afrikka)|Kansallispuolueen]]. Botha piti vaarallisena hertzogilaisten vaatimusta afrikaanerien ja brittien kohtelemisesta erillisinä kansallisuuksina, mutta hän kannatti mustien ja valkoisten erottamista ja vastusti poliittisten oikeuksien myöntämistä mustalle enemmistölle. Bothan hallituksen säätämä vuoden 1913 maalaki jakoi kaiken maan valkoisten ja mustien alueisiin, estäen mustia omistamasta maata viljelykelpoisimmilla alueilla. Tämä loi pohjan pitkään jatkuneelle väestöpolitiikalle, joka keskitti mustia pirstaloiduille syrjäseutualueille ja rajoitti heidän mahdollisuuksiaan asettua suuriin kaupunkeihin.<ref name="brit" /><ref name="EWB" /> Haasteita Bothan hallitukselle tuottivat myös lakimies [[Mohandas Gandhi]]n johtama intialaisten kansalaisoikeusliike ja [[Johannesburg]]in valkoisten kaivostyöläisten suuret kaivoslakot vuosina 1913–1914.<ref name="EWB" />
 
====Ensimmäinen maailmansota====
Bothan päätös asettua ensimmäisen maailmansodan puhjettua emämaan tueksi ja julistaa sota Saksalle jakoi afrikaanerien mielipiteet. Botha halusi valloittaa [[Saksan Lounais-Afrikka|Saksan Lounais-Afrikan]] (nyk. [[Namibia]]) ja yhdistää sen Etelä-Afrikkaan, mutta monet afrikaanerinationalistit pitivät historiallisista syistä pikemminkin saksalaisia kuin brittejä ystävinään. Joukko vanhoja buurikenraaleja suunnitteli saksalaisten tukeen nojanneen [[Etelä-Afrikan kapina 1914|separatistisen kapinan]], joka käynnistyi lokakuussa 1914. Hankkeen johdossa olivat muun muassa De la Rey, de Wet, [[Christian Frederick Beyers]] ja [[Manie Maritz]]. Botha ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan hallituksen joukkoja, torjui brittien avuntarjoukset ja tukahdutti kapinan joulukuuhun 1914 mennessä.<ref name="ency1914">Anne Samson: [https://encyclopedia.1914-1918-online.net/article/botha_louis Botha, Louis] {{en}} ''1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War''. Viitattu 1.7.2017.</ref><ref name="SAHO" /> Hän takasi kapinajohtajille lievät tuomiot.<ref name="war">[http://www.firstworldwar.com/bio/botha.htm Louis Botha] {{en}} Firstworldwar.com. Viitattu 15.7.2017.</ref>
 
Hyökkäys Saksan Lounais-Afrikkaan käynnistyi helmikuussa 1915 Bothan toimiessa jälleen itse ylipäällikkönä.<ref name="war" /> Brittien tuella hän löi nopeasti saksalaiset, jotka antautuivat heinäkuun alussa. Sota heikensi Bothan kannatusta, mutta hänen hallituksensa säilytti täpärän enemmistön lokakuun 1915 parlamenttivaaleissa. Osoittaakseen lojaaliutensa Isolle-Britannialle hän lähetti eteläafrikkalaisia vapaaehtoisjoukkoja myös [[Afrikan taistelut (ensimmäinen maailmansota)|Itä-Afrikan taisteluihin]], [[Egypti]]in ja lopulta [[Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintamalle]] [[Ranska]]an. Sodan päätyttyä Botha osallistui vuosina 1918–1919 yhdessä Smutsin kanssa [[Ympärysvallat|voittajavaltioiden]] neuvotteluihin sekä [[Pariisin rauhankonferenssi]]in.<ref name="ency1914" /><ref name="brit" /> Botha toivoi Saksan Lounais-Afrikan yhdistämistä suoraan Etelä-Afrikkaan, mutta hyväksyi kompromissina sen luovuttamisen Etelä-Afrikan valvontaan [[Kansainliiton mandaattialue]]ena.<ref name="ency1914" /> Muutoin hän kannatti hävinneen Saksan maltillista kohtelua.<ref name="brit" /> Botha sairastui pian kotiinpaluun jälkeen [[espanjantauti]]in ja kuoli Pretoriassa elokuussa 1919.<ref name="ency1914" />
{{Tynkä/Poliitikko}}
 
==Lähteet==
{{DEFAULTSORT:Botha, Louis}}
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Botha, Louis}}
[[Luokka:Etelä-Afrikan pääministerit]]
[[Luokka:Eteläafrikkalaiset kenraalit]]
[[Luokka:Vuonna 1862 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1919 kuolleet]]