Ero sivun ”Jörö-Jukka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Jörö-Jukka: -84→1984
→‎Kertomukset: Kuvaukset, jotka ovat WSOY:n vuoden 1984 -painoksesta, on merkitty: (WSOY, 1984)
Rivi 23:
=== Jörö-Jukka ===
({{k-de|Der Struwwelpeter}})
Havainnollisen kuvan kera kerrotaan pojasta, joka ei anna leikata [[Hiukset|tukkaansa]] tai kynsiään. ''"Nyt on pää kuin vanha [[lato]], [[kynnet|kynsi]] niin kuin [[Kastemato|onkimato]]."'' (WSOY, 1984)
 
Nimikertomuksessa on vain yksi sivu, jolla Jörö-Jukka seisoo ikään kuin kirstun kannella tai korokkeella, kädet ja jalat harallaan. Tukka on valtava ja kynnet monta kertaa sormia pidemmät. Kirstun etuosan reunoissa on molemmin puolin paneelit, joihin on symmetrisesti kuvattu kampa ja sakset. Etuosan keskellä on Jörö-Jukasta kertovat riimit, suomeksi kahdeksan riviä tekstiä. (WSOY, 1984).
 
Ensimmäinen painos sisälsi johdantorunon ja viisi kertomusta. Kun vihkossa oli vielä yksi sivu jäljellä, piirsi Hoffmann tälle viimeiselle sivulle laatan päälle seisomaan pörröpäisen takkutukan, joka sai nimekseen ''Der Struwwelpeter''. Alku-Jukan otsatukka valuu kasvoille, kun taas nykyisen "Afro-Jukan" tukka on otsalta lyhyt. Alku-Jukan kaapu on melko yksinkertainen, mutta nyky-Jukasta poiketen kynnet ovat huomattavasti pidemmät ja koukeroisemmat.<ref name="B-K" />
Rivi 31:
=== Kuinka vallattoman Volmarin kävi ===
({{k-de|Die Geschichte vom bösen Friederich}})
Kolmesivuinen kertomus häijystä ja ilkeästä pojasta, joka temuaa paikat rikki ja pahoinpitelee niin ihmisiä kuin eläimiä. Pojan kohtaloksi koituu koiran rääkkääminen: koira puree Volmaria. Kun Volmar makaa vuoteessa ja saa tohtorilta karvasta rohtoa, pääsee koira syömään pojan makkaran ja muut herkut. (WSOY, 1984).
 
Volmarin tarina sisältyy ensipainoksen viiteen kertomukseen.<ref name="B-K" />
Rivi 37:
=== Tyttö ja tulitikut ===
({{k-de|Die gar traurige Geschichte mit dem Feuerzeug}})
Kahden sivun tarinassa yksin kotiin jäänyt Laura-tyttö alkaa leikkiä [[Tulitikku|tulitikuilla]]. Hän ei piittaa kissojen Missisen ja Massisen varoituksista, vaan jatkaa tikkuleikkejä, kunnes palaa poroksi. Kolmas kuva näyttää Lauran dramaattisesti [[Palaminen|liekkien]] kourissa. Neljännessä kuvassa ''"Laurasta nyt ainoastaan kenkäpari jälkeen jää. Ynnä läjä tuhkaa vaan, niinkuin näyttää kuva tää."'' (WSOY, 1984)
 
=== Tarina neekeripojasta ===
({{k-de|Die Geschichte von den schwarzen Buben}})
Kolme poikaa kiusaa nauraen ja ilkkuen tummaihoista poikaa. Paikalle tulee Sulkaukko, joka toruu poikia. Kun nämä eivät lopeta, Sulkaukko suuttuu ja rankaisee poikia kastamalla heidät suureen [[muste|mustepulloon]]. ''"Nyt pojat ilkamoivat on [[murjaani]]a mustemmat. Tää kulkee eellä hyvillään ja mustepojat perässään."'' Tämä Jörö-Jukan pisin tarina on neljäsivuinen. (WSOY, 1984)
 
Sulkaukko-kertomus sisältyy ensipainoksen viiteen tarinaan.<ref name="B-K" />
Rivi 47:
=== Juttu pelottomasta metsämiehestä ===
({{k-de|Die Geschichte vom wilden Jäger}})
Ensimmäinen kirjan tarinoista, joka ei varsinaisesti pyri antamaan lapselle opetusta tarinan varjolla. [[Jäniksenmetsästys|Jänisjahdissa]] oleva [[metsästäjä]] väsähtää lämpimänä päivänä. Metsämiehen uinuessa jänö hiipii paikalle ja vohkii pyssyn sekä miehen [[silmälasit]]. Mies herää juuri ajoissa, että ehtii paeta pyssyllä tähtäävää jänöä. Tätä seuraavassa kaoottisessa tilanteessa mies pelastautuu hyppäämällä pää edellä [[kaivo]]on, "metsästäjän muijan" [[Kuppi|kahvikuppi]] särkyy ja [[kahvi]]t kaatuvat pupun pojan päälle. Kolme sivua pitkä kertomus. (WSOY, -841984).
 
Jänönmetsästys on yksi ensipainoksen viidestä kertomuksesta.<ref name="B-K" />
Rivi 57:
({{k-de|Die Geschichte vom Daumenlutscher}})
 
Kaksisivuisessa äiti lähtee asioille ja kehottaa Pekkaa olemaan kiltisti. Hän varoittaa, että jos Pekka on tottelematon ja imee [[peukalo]]a äidin poissa ollessa, [[Vaatturi|Kraatari]] tulee ja leikkaa peukalot irti. Heti äidin lähdettyä Pekka uhmaa kieltoa. Kolmannessa kuvassa Kraatari syöksyy sisään järkyttävän isot [[sakset]] kädessään. (WSOY, 1984)
 
Peukalo-Pekan kohtalosta kertova tarina oli mukana jo ensipainoksessa.<ref name="B-K" />
Rivi 63:
=== Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt ===
({{k-de|Die Geschichte vom Suppen-Kaspar}})
Pulska mutta kiukutteva Lassi julistaa, ettei enää halua syödä [[Keitto|soppaa]]. Poika laihtuu ja laihtuu, mutta ei silti anna periksi. ''"Ja nyt hän kuivui niinkuin [[korsi]], vain vajaan [[Luoti (mittayksikkö)|luodin]] mahtoi painaa: Ja viimein hänet surma sorsi, maan mullassa nyt makaa [[Vainaja|vainaa]]."'' (WSOY, 1984)
 
Myös kertomus Soppa-Lassista oli ensipainoksen viiden tarinan joukossa.<ref name="B-K" />
Rivi 69:
=== Juttu Jaakosta, joka tuolia keikuttaa ===
({{k-de|Die Geschichte vom Zappel-Philipp}})
Kolmen sivun kertomuksessa vanhemmat opastavat Jaakkoa istumaan nätisti ruokapöydässä. Poika ei piittaa sanomisista: ''"Hän renkuttaa ja lenkuttaa, hän liikuttaa ja kiikuttaa tuoliansa taukoomatta, muistutusta muistamatta."'' Lopulta Jaakko horjahtaa taaksepäin, tarttuu [[pöytäliina]]an ja kaatuessaan tulee kiskoneeksi koko kattauksen mukanaan maahan vanhempien kauhuksi. (WSOY, 1984)
 
=== Kekkapää Mikko ===
({{k-de|Die Geschichte vom Hanns Guck-in-die-Luft}})
Mikolla on paha tapa kulkea katsomatta eteensä, eikä ota opikseen, vaikka menee sen vuoksi kumoon. Mikko kulkee edelleen "pää kekassa", ja niinpä hän eräänä päivänä koulumatkallaan putoaa rantapenkereeltä [[Meri|mereen]]. Hänet pelastetaan pian veden varasta. ''"Vaan Mikko laukkuaan jäi vaille, se tuossa purjehtii nyt muille maille."'' Tarina on kolmen sivun pituinen. (WSOY, 1984)
 
=== Pilviin kadonnut Erkki ===
({{k-de|Die Geschichte vom fliegenden Robert}})
Erkki-poika lähtee [[Myrsky|myrskysäällä]] ulos [[sateenvarjo]]n kanssa. Tuulispää vie ensin Erkiltä hatun päästä, sitten hirmupuuska vetää sateenvarjon ilmaan, ja Erkki lentää kohti taivaita. ''"Vaan mihin tuuli mahtoi Erkin viedä, ei sitä kukaan ihminen nyt enää tiedä."'' Tarinan kuvat on varustettu kehyksillä kuten taulut. (WSOY, 1984)
 
Metsämies-tarinan tapaan kertomus ei ole suoraviivaisen opettavainen, vaan käsittelee ennemminkin tunteita: lähes jokainen vanhempiinsa suuttunut lapsi uhkaa joskus karkaavansa kotoaan.<ref name="SK" /> Alla piilevä opetus voi olla siinä, että jos lapsi toteuttaa aikeensa, voi hän päätyä vaaraan.