Ero sivun ”Saivo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
typofix |
typofix |
||
Rivi 4:
Sáiva tunnetaan terminä kaikilla saamelaisalueilla, mutta sen merkitys vaihtelee kieliryhmittäin. [[Kuolansaamelaiset|Kuolansaamelaisisilla]] se merkitsee ilmansuuntaa, etelää tai lounasta.<ref name="pentikäinen146">Pentikäinen, s. 146–147.</ref> Läntisillä alueilla se puolestaan on liittynyt tiettyihin tuntureihin, mutta ruotsin- ja suomensaamelaisten perinteessä saivo-järvet ovat puolestaan olleet keskeisiä käsitteitä.<ref name="ensyklpedia">{{Verkkoviite | Osoite = http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/S%C3%A1iva| Nimeke = Sáiva| Tekijä = Pulkkinen, Risto| Julkaisu = Saamelaiskulttuurin ensyklopedia| Viitattu = 22.11.2015}}</ref> Etymologisesti sana ’sáiva’ palautuu samaan kantasanaan kuin ruotsin sana ’sjö’ (”meri”, ”järvi”).<ref name="pulkkinen219">Pulkkinen, s. 219.</ref>
Saivon todellinen merkitys on jäänyt hämäräksi, eikä siitä pysty esittämään kuin arvioita. Länsi-Ruijassa ja Suomen Lapissa se on viitanut kaksipohjaisiksi kuviteltuihin järviin, joissa tuonpuoleiset olennot ovat asuttaneet. Tällaiset järvet olivat usein kirkasvetisiä lähdejärviä, joiden pohjassa saattoi olla järvien väliseksi aukoksi tulkittu lähteensilmä.<ref name="pulkkinen219"/> Järviin liittyvän
Pyhiin tuntureihin ja ylipäätänsä jonkinlaiseen [[Pyhä|pyhyyteen]] viittaava saivo-käsitys lienee toissijainen. Se on todennäköisesti syntynyt [[Eteläsaamelaiset|eteläsaamelaisten]] alueilla muinaisgermanisista ideoista. Niiden mukaan vainajat siirtyivät pyhiin vuoriin elämään maallista elämää onnellisemmin. Tällaisia vanhoja norjalaisia pyhiä vuoria on erityisesti aluella, jolta myös tuntureihin liittyviä saivo-käsityksiä on koottu.<ref name="pulkkinen221"/>
| |||