Ero sivun ”Aramealaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tekstiä, lähde, alkava auudelleen muokkausta |
Alustavaa tekstiä |
||
Rivi 1:
{{Muinainen Mesopotamia}}
'''Aramealaiset''' (assyrian kielellä ''ahlamu'') olivat seemiläinen paimentolaiskansa, joka vaikutti Lähi-idässä eniten noin 1100-700 eaa. Aramealaiset lähtivät Itä-Syyriasta liikeelle luultavasti suuren kuivuuden aiheuttaman nälän takia. Aramealaisheimot tekivät sivistysvaltioiden alueille valloitus- ja ryöstöretkiä
monena aaltona. Mutta nämä paimentolaiset myös kävivät kauppaa ja levittivät kirjakieltään Lähi-itään. Monet yritykset kukistaa aramealaiset epäonnistuivat. Aramelaiset kun olivat taitavia väsitelemään vastahyökkäyksiä. Israel ja Assyria torjuivat aramealaisvalloitukset, mutta Babyloniaan nousi aramealainen kuningas. Monia Bit- Damaskos lienee tunnetuin aramealaisvaltio. hajaannus koitui aremealaisten tappioksi. Assyria kukisti monia aramealaisvaltioita ja toiset
== Yleistä ==
Rivi 10 ⟶ 12:
== Historia ==
Aramealaisten vaellus tuo mielen noin tuhat vuotta aiemman [[amorilaiset|amorilaisten]] vaelluksen. Syykin lienee sama, kuivuus. Aramealaiset olivat teltoissa asuvia puolipaimentolaisia ja myös kauppamiehinä tunnettuja. Jo enen amorilaisa oli akkadilaisa virrannut Mesopotamiaan noin 3000 eaa.<ref>Thomsen 1983, s 69</ref>
Aramealaiset alkujaan paimensivat karjaa ja/tai viljelivät maata alkujaan Palmyran ja Eufratin välisellä itä-Syyrian ylöngöllä
Kassiitit mainitsevat Ahlamun kultakaravaanit jo kassiittiajalla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Iiro Kuuranne (toim)|Nimeke=Kukoistava Kaksoisvirranmaa|Vuosi=2005|Sivu=138|Julkaisija=Readers Digest - Valitut Palat|Isbn=951-584-671-4|Kieli=suomi}}</ref>. .
Assyrian kuningas Assur-Resisikertoo tuhonneensa erään aramealaisten sotajoukon.
Ehkä noin 1300 eaa Israelin heimot, jotka olivat luultavasti aramealasia, saapuiivat Palestiinaan, mutta lähtiovät paina Egyptiin. Noin 1300-1200 eaa aremalaiset alkoivat hyökätä assyrian alueelle. Noin 1200 eaa aramealaiset etenivät Assyrian heiekennyttyä Keski-Eufratille.
1114-1976 eaa aramealaiset tunkeutuuivat laajalle alueelle Libanonin, Palmyran ja Karkemisin seuduille, ja Eufratin varrelle Bayblonian rajalta pohjoiseen. ▼
Tiglatpileser hän ja hänen seuraajansa eivät kyenneet estämään aramealaisten hyökyä. Kun yksi aramealaisjoukko kikistui, toinen tuli tilalle.
Tiglatpileser I:n aikana
▲1114-
Ugaritissa alkoi suuri kuivuus noin 1100 eaa. Se luultavasti ulottui aremealaisten maahan. Nälän torjuakseen aremealaisten oli pakko paeta sitä.
Aramealaiset heimot kilpailivat keskenään. Tunnetuin 40 heimosta oli pakod. Aramealaisia kuningaskuntia nousi pohjois- ja itä-Syyriaan, etelä-Anatoliaan ja pohjois-Mesopotamiaan.<ref>Kuuranne 2005, s 140</ref>
Aramealaiset perustivat mm [[[Zoba|Zoban]] (Soban) kuningaskunnan. Se oli alussa johtava aremealaista pikkuvaltioista. Mutta Israelin kuningas Daavid voitti Sooban kuninkaan Hadadaserin<ref></ref> ja liittoutui Hamaton aremealaiskuninkaan kanssa<ref>Suuri maailmanhistoria I, herbert michaelis, kauko pirinen suom toim, Kirjayhtymä helsinki 1967, s 518</ref>.
1000-luvulla aramealaiset hyökkäsivät Keski-Eufratille, ja Etelä-bbayloniaan.
Aramealaisa saapui balikh- ja Khaburjoelle sekä vähä-zabjoelle.
Eri aramelaisryhmät saartoivat kutistuneen assyrian<ref>Thomsen 1983, s 70</ref>.
Aramelaiset valtasivat monet Pohjois-syyrian heettiläiset pikkuvaltiot, mm Karkemishin, aleppon ja haman.
Aramealasiet etenivät Libanonion laaksoon asti valalten Damaskoksen. Mutta Foinikian kaupunkeja suojasivat vuoret<ref>Thomsen 1983, s 71</ref>.
Damaskos nousi aramealaisten keskuudessa johtoon Salomon hallitessa Israelia. Tunnettuja aremalaisia kuningaskuntia olivat myös Guzana (Pit Bahian), Tilbarsip ja Hama.
Rivi 28 ⟶ 42:
Babylonin kuninkaan Nabumukinaplin hallitessa maata 977-942 eaa tärkeän uudenvuoden johlan Akitu-seremoniaa ei voitu pitää, kun vihamielsiet aramelaiset estivät liikkeet alueella.
Aramealsiten mahti lähi-idäss oli huipussaan noin 900 eaa<ref>Suuri maailmanhistoria osa 2, kulttuurien synty,leif danielsen rudi thomsen, koko kansan kirjakerho 1983, isbn 951-864-007-3, 951-864-000-9, s 71</ref>. Tällöin aramelaiset olivat babyloniassa, ja valalneet syyriassa ja Assyriassakin moniua alueita.
Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta valtasi n. 855 Laqen aramealaiskaupungin. Mm israelin kuningas Ahab taisteli Damaskoksen aramealaisia vastaan. Mutat Assyria kukisti 233 Damaskoksen. n 720. ▼
▲Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta valtasi n. 855 Laqen aramealaiskaupungin. Mm israelin kuningas Ahab taisteli Damaskoksen aramealaisia vastaan. Mutat Assyria kukisti
700-luvulla aramelaiset ahdistelivat myös Assyriaa. Aramelaiset auttoivat Uus-bbayloniaa kukistamaan Jerusalemin.
| |||