Ero sivun ”Aramealaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstiä |
|||
Rivi 1:
{{Muinainen Mesopotamia}}
'''Aramealaiset''' oli paimentolaiskansa, joka oli alun perin kotoisin [[Mesopotamia]]n itäosista Syyriasta.<ref name="sanakirja">Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY 1998. Hakusana "Aramealaiset", s. 644.</ref> He olivat [[Seemiläiset|seemiläisiä]] [[Nomadit|nomadeja]] ja asuivat esimerkiksi [[Syyria]]n erämaassa.<ref name="pikkujättiläinen">Raija Mattila, Jaakko Hämeen-Anttila ja Kaj Öhrnberg: Suuret jokilaaksot. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY 2002. s. 53-54.</ref> Kansa tunkeutui Etu-Aasiaan noin vuoden [[1000 eaa.]] tienoilla ja sulautui sittemmin täysin [[Assyria]]n valtakuntaan.<ref name="sanakirja" /> Sekä Assyrian että Babylonian hallitsijat yrittivät torjua aramealaisia monilla sotaretkillä.<ref name="pikkujättiläinen" /> Nämä valtasivat siitä huolimatta suuren osan Assyrian läntisistä provinsseista ja nousivat Babylonian hallitsijoiksi.<ref name="pikkujättiläinen" /> He perustivat myös Syyriaan useita kuningaskuntia ja heettiläisvaltakunnan raunioille syntyi myös aramealais-heettiläisiä valtioita.<ref name="pikkujättiläinen" /> Aramealaiset puhuivat [[Aramean kieli|aramean kieltä]].
== Historia ==
Aramealaiset olivat puolipaimentolaisia. Aramealaisten vaellus tuo mielen noin tuhat vuotta aiemman amorilaisten vaelluksen. Syykin lienee sama, kuivuus. Kasiitit mainitsevat Ahlamun kultakaravaanit kassiittiajalla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Iiro Kuuranne (toim)|Nimeke=Kukoistava Kaksoisvirranmaa|Vuosi=2005|Sivu=138|Julkaisija=Readers Digest - Valitut Palat|Isbn=951-584-671-4|Kieli=suomi}}</ref>. Aramealaistet joko pääosin paimensivat karjaa tai lähtivät paimentolaisiksi kuivuuden takia kotimaastaan. Aramealaiset paimensivat alkujaan Palmyran ja Eufratin välisellä itä-Syyrian ylöngöllä.
Assyrian kuningas Assur-Reisis kertoo tuhonneensa aramealaisten sotajoukon. Tiglatpileser I:n aikana
1114-1976 eaa aramealaiset tunkeutuuivat laajalle alueelle Libanonin, Palmyran ja karkemisin seuduille, ja Eufratin varrelle Bayblonian rajalta pohjoiseen. Aramealaiset harjoittivat paimentolaisuuden lisäksi myös kaupapa.
Ugaritissa alkoi suuri kuivuus noin 1100 eaa. Aramealisa kuningaskuntia nousi pohjois- ja itä-Syyriaan, etelä-anatoliaan ja pohjois-mesopotamiaan.<ref>Kuuranne 2005, s 140</ref>
Aramealaiset perustivat mm Zoban (Soban) kuningaskunan. Aramealaiset heimot kilpailivat keskenään.
Tunnetuin 40 heimosta oli pakod.
Damaskos nousi aramealaisten keskuudessa johtoon Salomon hallitessa Israelia. Tunnettuja aremalaisa kuningaskuntia olivat myös Guzana (Pit Bahian), Tilbarsip ja Hama.
Damaskoksen aramealaiset uhkasivat Israelia. Assyrialaiset kykenivät estämään aramealaisten valloitukset. Mutta aremalaiset valtasivat monia alueita Eufratin keksijuoksulta ja Asyrian-bbaylonian rajaseudun.
Araemalaiste ryöstelivät kauppakaravaaneja. Assyriasta babyloniiin täytyi karavaanin sen takai keirtää kaukaa Iranin vuorten, Hamadanin-Karmanshahin kautta.
Bbayloniassa Sippar joutui aremalaisten saartamaksi. Bbaylon ja Borsippa kärsivät niinikään aramelaisten ryöstelyistä.
Babylonin kuninkaan Nabumukinaplin hallitsessa maata 977-942 eaa tärkeän uudennvuoden johlan Akitu-seramoniaa ei voitu pitää, kun aramelaiset estivät liikkeet alueella.
Bbaylonin kuningas Eriba-Marduk karkoitti aramealaiset noin 770 eaa. 700-luvulla aramelaiset ahdistelivat myös Assyriaan.
== Lähteet ==
| |||