Ero sivun ”Mariner 4” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: {{Mariner ohjelma}} |
wl fix |
||
Rivi 32:
Luotain lähetti maahan 21 kokonaista kuvaa ja 21 ensimmäistä kuvaraitaa 22. kuvasta,<ref name="cospar"/> jotka kattoivat noin prosentin Marsin pinnasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karttunen, Hannu | Nimeke =Matkalla avaruuteen | Vuosi =2009 | Sivu =190 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Isbn =978-951-1-23174-5}}</ref>
Luotainmissio tuotti 5,2 miljoonaa [[bitti]]ä dataa. Mariner 4:n hyötykuormat toimivat mission alusta loppuun luotaimen helmikuussa 1965 hajonnutta [[Geiger–Müller-ilmaisin|Geiger-Müller -putkesta]] koostunutta säteilymittaria lukuun ottamatta. Tätä aiemmin luotaimen plasmatutkimuslaitteisto oli tosin vioittunut laitteiston korkeajännitepuolen vastuksen hajotessa joulukuussa 1964.<ref name="cospar"/> Tutkimuslaitteisto satiin tosin käyttökelpoiseksi uudelleenkalibroinnilla.<ref>{{verkkoviite |osoite= http://www.jpl.nasa.gov/news/releases/60s/release_1965_0319.html |nimike= Release #0319 (1965) | julkaisupaikka =Los Angeles|ajankohta=3.3.1965 |julkaisu= jpl.nasa.gov |julkaisija=Jet Propulsion Laboratory |viitattu=20.12.2015 |kieli ={{en}}}}</ref>
Marsin pinnanmuodot muistuttivat Marinerin ottamissa kuvissa Kuun pinnanmuotoja. Tällaiset pinnanmuodot ovat tosin osoittautuneet Marsille epätyypillisiksi myöhempien missioiden tutkimustiedon valossa, sillä niitä esiintyy vain Mariner 4:n kuvaamalla geologisesti vanhemmalla alueella. Luotain avulla saatiin myös tietoa Marsin olosuhteista. Mittausten perusteella planeetan päivälämpötila oli –100 [[celsiusaste]]tta, ja [[ilmakehä]]n paine 4,1–7 millibaaria. Luotaimen mittausten mukaan Marsin ympärillä ei ollut [[magneettikenttä]]ä, minkä perusteella arveltiin, että planeetan ilmakehä ja pinta olivat täysin alttiita kosmiselle säteilylle.<ref name="cospar"/>
| |||