Versio 30. lokakuuta 2016 kello 23.01 muokkaa Arkke (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 10 490 muokkausta Alustavasti sienet-artikkelista siirretty myrkkyjen kuvailu tänne ← Vanhempi muutos		Versio 11. heinäkuuta 2017 kello 20.52 muokkaa kumoa 2001:14ba:8300::9e2a (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: == Mykotoksiinien haitallisia vaikutuksia == Altistuminen sienimyrkyille voi johtaa [[myrkytys]]tilaan, joskus jopa kuolemaan. Altistumisreitti voi kulkea hengitysteiden, [[iho]]n tai [[suu]]n kautta. Vaikka [[elintarvike\|elintarvikkeessa]] ei olisi näkyvää [[home]]tta, se voi olla siitä huolimatta [[myrkyllinen home\|myrkyllisen homeen]] saastuttama. Eräs elintarvikkeita saastuttava homemyrkky on [[aflatoksiini]]. Sen tiedetään tappaneen 125 ihmistä myrkytysepidemiassa [[Kenia]]ssa vuonna 2004.<ref>Lewis, Lauren; et al (2005), "Aflatoxin Contamination of Commercial Maize Products during an Outbreak of Acute Aflatoxicosis in Eastern and Central Kenya", Environmental Health Perspectives 113, doi:10.1289/ehp.7998</ref> Solumyrkyt ovat sienimyrkyistä vaarallisimpia, ne voivat johtaa maksa- ja munuaisvaurioihin. Punakärpässieni sisältää [[iboteenihappo]]a ja [[muskimoli]]a, jotka voivat aiheuttaa keskushermoston oireita kuten hallusinaatioita.<ref>http://www.medicina.fi/fato/73.pdf (pdf)</ref> Rivi 31: Osalla ihmisistä on synnynnäinen sienisokerin imeytymishäiriö eli [[trehaloosi-intoleranssi]]. Se aiheuttaa ilmavaivoja ja ripulointia.<ref name=Tunnista>{{Kirjaviite \| Tekijä = Mauri Korhonen \| Nimeke = Tunnista sieni\| Vuosi = 2005\| Luku = Myrkkysienet\| Sivu = 39–55\| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Helsingin kasvimuseo, Otava\| Tunniste = ISBN 951-1-19892-0\| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 31.12.2015 \| Kieli = }}</ref> Eräät sinänsä myrkyttömät sienet aiheuttavat huonosti ~~kypsytetyinä~~kypsytettyinä vatsavaivoja. Tästä tunnettu ryhmä on [[eccinum\|punikkitatit]]. Kovin väkevillä sienillä kuten [[kangasrousku]]lla ja [[polttiaishapero]]lla voi saada samantapaisia oireita, mutta näitä ei kovin moni nauttine raakana merkittäviä määriä.<ref name=Tunnista /> Jotkut ihmiset ovat [[allergia\|allergisia]] sienten pinta-aktiivisille aineille, ja he voivat sada oireita sinänsä myrkyttömistä sienistä. Tämä kannattaa ottaa huomioon erityisesti sellaisten sienten kohdalla, joita käytetään toisinaan raakana esimerkiksi salaateissa. Tällaiseen on toisinaan suositeltu esimerkiksi eräitä mietoja sieniä kuten [[keltahapero]]a.<ref name=Tunnista /> Sienten poiminta ruoaksi sellaisilta alueilta, joilla tiedetään olevan maaperäsaasteita, ei ole suositeltavaa. Osa sienistä kerää ympäristömyrkkyjä, ruokasienistä erityisesti raskasmetalleja kuten [[lyijy]] ja [[kadmium]]ia ja jopa radioaktiivisia metalleja kuten [[uraani]]a ja [[strontium]]ia. [[Kadmium]] tosin kulkeutunee elimistön läpi imeytymättä [[kitiini]]in sitoutuneena. Toistaiseksi (~~vuoeen~~vuoteen 2005 mennessä) ei näistä ole todettu olevan Suomessa suurta vaaraa, mutta raskaan liikenteen ja teollisuuden läheisyydestä ei ruokasieniä kannata poimia. Myös [[Säteilyturvakeskus]] seuraa asioita radioaktiivisuuden kannalta.<ref name=Tunnista /> {{Myrkyllisiä sieniä}} Rivi 50: {{commonscat\|mycotoxins}} * [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sienimyr.html Arno Forsius: Myrkkysieniä on varottava] * Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Nummela-Salo ja Esteri Ohenoja (toim.): [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=43404&lan=fi Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus], Suomen ympäristökeskus, 2005, ISBN 952-11-1996-9 (nid.), ISBN 952-11-1997-7 (PDF), {{ISSN\|1238-7312}} The mycotoxin factbook - Food & feed topics. Edited by D. Barug, D. Bhatnagar, H.P. van Egmond, J.W. van der Kamp, W.A. van Osenbruggen and A. Visconti Elonen E. Sienimyrkytykset, ss. 1145-1152 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi.

Ero sivun ”Sienimyrkky” versioiden välillä