Ero sivun ”Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit” versioiden välillä

Eri alueilla trooåppisessatrooppisessa metsissä oli suuria kyliä, joista osa katsoei ennen eurooppalaisten saapumista. Niden asukkaat saivat ainakin osin elatuksensa puutarha- tai maanviljelyllä.Varsinaisa valtioita ei liene syntynyt.

*San Martin de Tipishca , Pacaya-samirin seudulla 100 kylää, joista suurin 5000 as. VilöjelysutusViljelysautus jatkui noin vuoteen 900 jaa. Maan muokkausta, lannoitusta, maakumpuja, hedelmätarhoja<ref>Nieminen s. 124</ref>.

*El Beni, Bolivia noin 1200 eaa jokivarsilla kanavia, välikulu lski 25000 een ennnennen v 1600 jaa. Jopa 2500 asukkaan kyliä. Viljavia maakumpuja, korotettuja peltoja, käytäviä, vesikanavia.

*[[Xingut|Xingun kulttuuri]]: pyöreitä kyliä, asukkaita jopa 20 keraa enemmän kuin nyt, 60 ha pyöreitä kyliä joissa keskusaukiiokeskusaukio, korkeat paaluaidat, kesksustenkeskusten ympärillä pienempiä kyliä lähes symmetrisesti.<ref>nieminen s 124</ref>

*Marajon-saari: oma keramiikkatyyli, asutus 970-1440, hedelmätarhoja, kaskettua tai puuhiilellä , ulosteilla ja muulla eloperäisellä aineella lannoitetua maata,. Saarella asui jopa 100000 asihmistä.

*[[Acren geoglyfit]], ympyrrän ja neliön muotoisa vallihautoja<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nieminen, Aatos (käännös)|Nimeke=Historian arvoitukset: matka mysteerien maailmaan|Vuosi=2014|Sivu=127, 128-129|Julkaisija=Gummerus|Isbn=9789512097272}}</ref>. Lähialueilla muita asutuksen jäänteitä.