Ero sivun ”Professori Masa” versioiden välillä

166 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(kh)
| maa = [[Suomi]]
| tuotantoyhtiö = [[Suomen Filmiteollisuus]]
| ensi-ilta = [[23. joulukuuta]] [[1949]]
| kesto = 82 min
| kieli = [[Suomen kieli|Suomi]]
| elonet = 122511
}}
'''''Professori Masa''''' on vuonna [[Elokuvavuosi 1949|1949]] valmistunut kepeän yhteiskunnallinen [[komedia]]elokuva.<ref name=paju/> Sen on ohjannut [[Matti Kassila]], jolle elokuva oli hänen toinen ohjaustyö.<ref name=paju2/>
 
== Juoni ==
Työmarkkinapolitiikasta näkemyksiä esittänyt professori Mathias Kaarivaara ([[Tauno Palo]]) liikuskelee satama-alueella satamatyöntekijäksi tekeytyen voidakseen perehtyä työoloihin.<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 30.11.2010, sivu D 5</ref>
 
Työmarkkinapolitiikasta näkemyksiä esittänyt professori Mathias Kaarivaara ([[Tauno Palo]]) liikuskelee satama-alueella satamatyöntekijäksi tekeytyen voidakseen perehtyä työoloihin.<ref name=paju>Arto Pajukallio, Arto: Elokuvat,. ''Helsingin Sanomat'' 30.11.2010, sivus. D 5.</ref>
Professori tempaistaan mukaan [[ahtaus]]töihin. Hän ei saa sanotuksi, ettei ole töitä vailla, joten hän viettää yönsä purkamassa laivan rahtia muiden satamajätkien kanssa. Työtoveri kiinnittää huomionsa satamajätkäksi harvinaisen sivistyneeseen professoriin, joka on ilmoittanut nimekseen Masa Vaara. Työpaikalla virinneen lakkoliikehdinnän aikana "Masa" pitää voimakkaan palopuheen ja joutuu kaikkien huomion keskipisteeksi. Huomattuaan tilanteen muuttuneen kiusalliseksi "Masa" katoaa satamatyöläisten näkyvistä. Samaan aikaan professoria esitetään ministeriksi maan hallitukseen, ja hänelle ilmaantuu myös vastaehdokas: Masa Vaara, jona hän itse on esiintynyt.
 
Professori tempaistaan mukaan [[ahtaus]]töihin. Hän ei saa sanotuksi, ettei ole töitä vailla, joten hän viettää yönsä purkamassa laivan rahtia muiden satamajätkien kanssa. Työtoveri kiinnittää huomionsa satamajätkäksi harvinaisen sivistyneeseen professoriin, joka on ilmoittanut nimekseen Masa Vaara. Työpaikalla virinneen lakkoliikehdinnän aikana "Masa"”Masa” pitää voimakkaan palopuheen ja joutuu kaikkien huomion keskipisteeksi. Huomattuaan tilanteen muuttuneen kiusalliseksi "Masa"”Masa” katoaa satamatyöläisten näkyvistä. Samaan aikaan professoria esitetään ministeriksi maan hallitukseen, ja hänelle ilmaantuu myös vastaehdokas: Masa Vaara, jona hän itse on esiintynyt.
==Arviot==
Aikalaisarvioissa pantiin kiittäen merkille paitsi elokuvan aihe, myös Kassilan pitkä harppaus esikoiselokuvan ''[[Isäntä soittaa hanuria]]'' "puskateatteriaiheesta reilusti arkipäiväiseen ja aitoon ympäristöön" (Raoul af Hällström, Uusi Suomi). Moni kuitenkin piti aiheen käsittelyä liian varovaisena, ja erityisen voimakkaasti siihen otti kantaa vasemmistolaisen [[Vapaa Sana|Vapaan Sanan]] U. G. Seppänen, jonka mukaan porvarilliselta filmituotannolta on turha odottaa edistyksellistä yhteiskunnallista kannanottoa, sillä joutuessaan asettamaan kysymyksen se tietenkin asettuu kannattamaan olevia oloja.<ref>{{Elonet|122511}}, Lehdistöarvio, viitattu 8.1.2014</ref>
 
Televisioesityksen yhteydessä eräs kriitikko pitää Tarmo Mannin roolisuoritusta poliittisena agitaattorina mainiona.<ref name=tvm>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 21/2012 sivu 21</ref> Elokuvaa pidetään poikkeuksellisena siinä, että se kuvaa rohkeasti poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Toisaalta se kuitenkin asettuu työnantajan tueksi, ja sen opetus on, ettei työntekijöiden pidä käyttää lakko-oikeuttaan.<ref name=paju2>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 30.5.2012, sivu D 9</ref>
 
== Näyttelijät ==
}}
 
==Esitykset Arviot ==
 
Elokuvan ensi-ilta oli [[17. helmikuuta]] 1949 Tampereella Kinossa. Televisiossa sitä on esitetty muutaman vuoden välein.<ref>{{Elonet|122511}}, Esitykset, viitattu 30.5.2012</ref>
Aikalaisarvioissa pantiin kiittäen merkille paitsi elokuvan aihe, myös Kassilan pitkä harppaus esikoiselokuvan ''[[Isäntä soittaa hanuria]]'' "puskateatteriaiheesta”puskateatteriaiheesta reilusti arkipäiväiseen ja aitoon ympäristöön"ympäristöön” (Raoul af Hällström, ''[[Uusi Suomi]]''). Moni kuitenkin piti aiheen käsittelyä liian varovaisena, ja erityisen voimakkaasti siihen otti kantaa vasemmistolaisen ''[[Vapaa Sana|Vapaan Sanan]]'' U. G. Seppänen, jonka mukaan porvarilliselta filmituotannolta on turha odottaa edistyksellistä yhteiskunnallista kannanottoa, sillä joutuessaan asettamaan kysymyksen se tietenkin asettuu kannattamaan olevia oloja.<ref>{{Elonet|122511}},. Lehdistöarvio,. viitattuViitattu 8.1.2014.</ref>
 
Elokuvaa tarttuu aikakaudelle poikkeuksellisen rohkeasti poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Se asettuu kuitenkin työnantajan tueksi, ja sen opetus on, ettei työntekijöiden pidä käyttää lakko-oikeuttaan.<ref name=paju2>Pajukallio, Arto: Eokuvat. ''Helsingin Sanomat'' 30.5.2012, s. D 9.</ref>
 
== Esitykset ==
Elokuvan ensi-ilta oli [[17. helmikuuta]] 1949 Tampereella Kinossa. Televisiossa sitä on esitetty muutaman vuoden välein.<ref>{{Elonet|122511}},. Esitykset,. viitattuViitattu 30.5.2012.</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}