Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Asiaan liittymätön lähteetön lause poistettu.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
→‎Koulutus ja hyvinvointi: Yksittäiset kyseenalaistettavat näkemykset eivät oleellisia tässä.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 10:
== Koulutus ja hyvinvointi ==
Kansainvälisesti [[WTO|WTO:n]] neuvotteluissa koulutuksesta on pyritty tekemään kansainvälisen palvelukaupan osa ja [[vienti]]tuote, jolloin siihen panostetuista investoinneista voitaisiin odottaa entistä enemmän tuottoa. Samalla tavoitteena on nostaa [[kehittyvä maa|kehittyvien maiden]] sivistyksen ja talouksien kasvua, koska tutkimuksin on osoitettu, että koulutuksen puute sekä miehillä että naisilla on usein epäsuorasti syynä erilaisiin ongelmiin, kuten [[AIDS|AIDS:in]] leviämiseen, [[korruptio]]on, rikollisuuteen, syrjintään ja yhteiskunnalliseen epävakauteen.
 
[[Kennedy School of Government]]in kehitystalouden professori, tohtori Lant Pritchett totesi tutkimuksessaan, että koulutuksen lisääminen näyttää laskevan tuottavuutta. Hän erotti kolme syytä, joiden osuudet vaihtelevat maasta toiseen: 1. kieroutuneet hallinnolliset ympäristöt, 2. koulutuksen määrän valtava lisääminen on vähentänyt sen [[rajahyöty]]ä, 3. koulutuksen laatu on ollut huonoa. <ref name=wber>[http://wber.oxfordjournals.org/content/15/3/367.abstract Where Has All the Education Gone?], Lant Pritchett, The Kennedy School of Government, World Bank Econ Rev (2001) 15 (3): 367-391. doi: 10.1093/wber/15.3.367</ref>
 
Tutkimuksen mukaan vaurauden kasvu lisää koulutusta mutta koulutuksen lisääminen ei lisää vaurauden kasvua vaan heikentää talouskasvua lyhentämällä työuria.<ref name=wber/><ref name=te>[http://nyt.fi/20131025-mitae-ajattelin-taenaeaen-koulutus-tuhoaa-meidaet/ Mitä ajattelin tänään: Koulutus tuhoaa meidät], Tuomas Enbuske, HS NYT 25.10.2013.</ref>
 
Filosofi [[Nassim Nicolas Taleb]]in Antifragile-kirjan mukaan [[Sveitsi]] on maailman rikkaimpia maita siksi, että siellä on suhteellisen vähän yliopistokoulutettuja.<ref name=te/> Koulutettujen yksilöiden ja ylhäältä tulevan valtionhallinnon sijaan ruohonjuuritaso ja kansalaisyhteiskunta vastaavat järjestelmien luomisesta, mikä suojaa utopioilta ja vain paperilla toimivilta teorioilta.<ref name=te/>
 
Sveitsissä valmistutaan oppisopimuspohjalta sellaisiinkin ammatteihin - esimerkiksi pankkiireiksi - joihin muualla tyypillisesti hankitaan yliopistokoulutus.
 
=== Koulutus signalointina ===