Ero sivun ”Kupletti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu linkki täsmennyssivuun klassinen musiikki using AWB |
|||
Rivi 6:
[[Laura Henriksson]] on tutkinut suomalaista kuplettia ja liittänyt [[Mihail Bahtin]]in [[karnevalismi]]n ajatuksen kuplettiin. Henrikssonin mukaan kupleteissa esiintyy myös vakiintuneita tyylikeinoja karnevaalinaurun esittämiseksi: 1) [[nasaaliääni]], 2) tiettyä sanaa painottava laulutapa tai 3) lyhyet tehostetauot tietyn sanan edellä.<ref name="Henriksson 2012" />
Merkittävimpiä kupletisteja Suomessa ovat olleet kupletin isä [[Pasi Jääskeläinen]], kupletin uranuurtaja [[J. Alfred Tanner|Johan Alfred Tanner]], ensimmäinen maalaiskoomikko [[Iivari Kainulainen]] sekä Tannerin ruotsinkieliset aikalaiset [[Theodor Weissman]] ja [[Rafael Ramstedt]]. [[amerikansuomalainen|Amerikansuomalaisista]] kupletisteista mainittakoon [[Hiski Salomaa]], [[Antti Syrjäniemi]] ja [[Arthur Kylander]].<ref name="Hako 1981" /><ref name="Gronow 2004a">Gronow 2004a: Laulu on iloni ja työni. Teoksessa P. Gronow, J. Lindfors ja J. Nyman: ''Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 74–87. Hämeenlinna: Tammi.</ref><ref name="Gronow 2004b">Gronow, Pekka (2004b): Lännen lokarit ja lumberjackit. Teoksessa P. Gronow, J. Lindfors ja J. Nyman: ''Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 88–97. Hämeenlinna: Tammi.</ref><ref>Jalkanen, Pekka ja Kurkela, Vesa (2003): Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY. s. 220–224</ref> Tanssikupletin pioneeri [[Matti Jurva]] astui estradille 1930-luvulla, ja sota-aikana ja sen jälkeen kuplettitaivaalle syttyi muun muassa sellaisia tähtiä kuin Reino Palmroth (alias [[Reino Hirviseppä]]), jolta on ilmestynyt tällä hetkellä ainoa kupletin historiaa käsittelevä kirja, [[Veikko Lavi]], [[Reino Helismaa]], [[Juha Vainio]] ja [[
Suomen ensimmäiset kupletti- ja iskelmälaulajien kuninkuuskilpailut järjestettiin [[Helsingin työväentalo]]ssa vuonna 1950. Yleisö äänesti kuplettikuninkaaksi teatterinjohtaja [[Yrjö Syllberg]]in Helsingistä ja iskelmäkuninkaaksi [[Erkki Junkkarinen|Erkki Junkkarisen]] [[Lauritsala]]sta.<ref>Helsingin Sanomat 4.3.1950, s. 5</ref>
|