Ero sivun ”Journalismi” versioiden välillä

1 736 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Aiheesta muualla: lähdevinkki)
'''Journalismi''' on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, [[varmentamaton lähde|varmentaa]] ja [[jäsentely|eritellä]] [[tieto]]a ja esittää se [[joukkotiedotusväline|joukkoviestimien]] avulla esimerkiksi [[Uutinen|uutisten]] muodossa. Sen kohteena ovat erityisesti [[Yhteiskunta|yhteiskunnallisesti]] tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset. Sana journalismi tulee [[Ranskan kieli|ranskan]] sanasta ''jour'', joka merkitsee päivää.<ref name="YLEHIS">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9358758 | Nimeke = Lehdistönvapaus uhattuna? – Mitä jokaisen tulisi tietää journalismin historiasta ja etiikasta | Tekijä = Marcus Ziemann | Ajankohta = 17.12.2016 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 1.7.2017 }}</ref> Journalismia harjoittavat journalistit eli [[toimittaja]]t.
 
== Julkaisukanavat ==
Journalismia julkaistaan [[Sanomalehti|sanomalehdissä]], [[televisio]]ssa, [[radio]]ssa, [[internet]]issä ja [[Kirja|kirjoissa]]. Journalismi itsessään on julkaisumuodosta riippumatonta, mutta journalismissa tehdään perinteisesti jako printtijournalismin ja sähköisen journalismin välillä. Printtijournalismi tarkoittaa kirjoitettuun muotoon tuotettua ja luettavaksi tarkoitettua journalismia, sähköinen journalismi taas [[video]]n, äänen tai esimerkiksi [[multimedia]]n muodossa esitettävää journalismia.
Journalismia julkaistaan [[Sanomalehti|sanomalehdissä]], [[televisio]]ssa, [[radio]]ssa, [[internet]]issä ja [[Kirja|kirjoissa]]. Journalismi itsessään on julkaisumuodosta riippumatonta, mutta nykyisin tehdään usein jako printtijournalismin ja verkkojournalismin välillä. Verkkomedia miellettiin aluksi sanomalehtien sähköiseksi versioksi, mutta siitä on kehittynyt ympäristönä pikemminkin radion, television ja printtimedian fuusio, joka perustuu tekstiin enemmän kuin televisiojournalismi mutta vähemmän kuin printtijournalismi. Verkkojournalismille on muodostuneet omat viestinnälliset ja sosiaaliset käytännöt.<ref name="PERTTILÄ"/>
 
Journalismilla on useita alalajeja, kuten [[kuvajournalismi]], tutkiva journalismi, tiedejournalismi, talousjournalismi, viihdejournalismi ja kulttuurijournalismi.
 
== Journalismin rooli yhteiskunnassa ja lehdistönvapaus ==
[[Montesquieu]]n 1700-luvulla kehittämän [[Vallan kolmijako-oppi|vallan kolmijako-opin]] mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on pidettävä erossa toisistaan ja näiden pitää vahtia toisiaan. Lehdistöstä alettiin puhua neljäntenä valtiomahtina. joka valvoi kaikkia kolmea ja kirjoitti niiden väärinkäytöksistä.<ref name="YLEHIS"/>
 
Lehdistönvapautta pidetään demokraattisissa yhteiskunnissa perusoikeutena. Toimittajat myös pitävät itseään lehdistönvapauden puolustajina. [[Toimittajat ilman rajoja]] -järjestö listaa vuosittain eri maiden lehdistönvapausasteen (World Press Freedom Index).<ref name="PERTTILÄ">{{Kirjaviite | Tekijä = Jaakko Perttilä | Nimeke = Verkkotoimittajan työ: arvot, vaaditut ominaisuudet ja journalistinen työprosessi - case Yle Urheilu | Vuosi = 2016 | Luku = | Sivu = 2-5 | Selite = Kauppatieteiden maisterin tutkinto | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = http://epub.lib.aalto.fi/en/ethesis/pdf/14353/hse_ethesis_14353.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.7.2017 | Kieli = }}</ref>
 
Suomessa joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoinen itsesääntelyelin [[Julkisen sanan neuvosto]] on julkaissut Journalistin ohjeet ja valvoo niiden noudattamista.<ref name="YLEHIS"/>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* [http://www.journalistiliitto.fi/ Suomen Journalistiliitto].
* [http://www.jsn.fi/ Julkisen sanan neuvosto].
* [http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=233 Journalistit muuttuvassa mediassa -tutkimus]. {{404}}
* [http://yle.fi/uutiset/3-9358758 Lehdistönvapaus uhattuna? – Mitä jokaisen tulisi tietää journalismin historiasta ja etiikasta] - Yle
 
{{Tynkä/Yhteiskunta}}