'''Eine Lahja Laine''' ([[13. joulukuuta]] [[1892]] [[Helsinki]] – [[5. heinäkuuta]] [[1970]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], teatteriohjaaja ja sanoittaja. Laineen pitkä ura sijoittui teatteritaiteen ja populaarin viihteen alueille. Hän työskenteli näyttelijänä [[Oulu]]n, [[Viipuri]]n ja [[Tampere]]en teattereissa vuosina 1916–1922 ja näyttelijä-ohjaajana [[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin Kansanteatterissa]] vuodesta 1922 vuoteen 1955. Hän tulkitsi päärooleja useissa [[Operetti|opereteissa]]. Laineen pitkä ura sijoittui teatteritaiteen ja populaarin viihteen alueille. Elokuvarooleja hänelle kertyi vuosina 1925–1959 useita kymmeniä. Monelle on jäänyt mieleen Sofia-mummon eli ruustinna Suomisen rooli [[Suomisen perhe]]estä kertovissa elokuvissa. HänLaine sanoitti myös useita lauluja, joista on sittemmin tullut ikivihreitä iskelmiä.
Laineen menestyksekästä uraa varjostivat [[silmäsairaus]] ja kimurantti yksityiselämä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana hän esitti radiossa [[Seere Salminen|Serpin]] luomaa naishahmoa [[Elviira Suulasvuo]]ta. Sotien jälkeen hän toimi ohjaajana muun muassa SOK:n näyttämöllä. 1960-luvulla Laine oli mukana televisiosarjassa ''[[Me Tammelat]]''. Hänet palkittiin vuonna 1947 [[Pro Finlandia]] -mitalilla.
Rivi 32:
==Lapsuus ja nuoruus==
Eine Laine syntyi kotonaan ”kosteaan ja vuotavaan huoneen ja keittiön asuntoon” [[Kasarmikatu (Helsinki)|Kasarmikatu]] 4:ssä Helsingissä talousvaikeuksissa elävän perheen kolmanneksi lapseksi. Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarusta, veli [[Yrjö Laine]] ja sisko [[Laina Laine|Impi Laina Laine]], josta tuli myös näyttelijä. Hänen äitinsä, liikkeenharjoittaja [[Maria Paaso|Maria Sofia Paaso]] oli kotoisin [[Ii]]stä. Hän tuli alun perin Helsinkiin piiaksi, ja avioiduttuaan hankki tuloja perheelle ompelijana. Hän kuului raittiusyhdistykseen sekä työväenyhdistykseen, ja loistavana puhujana eteni naisosaston puheenjohtajaksi ja vuosien 1907-081907–08 kansanedustajaksi. Isä Filip Laine oli muurari ja lähtöjään [[Hartola]]sta. Perhe joutui vaihtamaan usein asuntoa maksamattomien vuokrien takia. Vanhempien avioliitto päättyi eroon Einen ollessa 13-vuotias. Hän jäi asumaan äitinsä luo, vaikka välit isään olivat läheisemmät. Maria Laine vastusti kiivaasti [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n [[imperialismi]]a Suomessa ja joutui sen takia poistumaan maasta vuonna 1913. Filip Laineen työ muurarina rakennuksilla oli kausiluontoista ja hänen [[alkoholismi]]nsa varjosti perheen elämää. Filip Laine oli musikaalisesti lahjakas, kun taas Maria Laine oli teatterin ystävä. Eine Laine koki myöhemmin elämässään vastenmielisyyttä sekä politiikkaa että alkoholia kohtaan. Vuoden vanhana Eine sairasti [[Tuhkarokko|tuhkarokon]] ja sen jälkitautina vaikean silmätulehduksen. Myöhemmällä iällä hän oli vaarassa menettää näkönsä, mutta toinen silmä onnistuttiin pelastamaan.
Eine Laine oli nuorena kiinnostunut säveltaiteesta. Lapsena hän kävi ystävineen salaa kuuntelemassa kuuluisan [[Aino Ackté]]en laulua. 15-vuotiaana hän esitti ystävänsä Kaija Oleniuksen kanssa duettoja [[Raittiusyhdistys Koitto|raittiusyhdistys Koitossa]], ja he saivat myös näytellä ujon ja reippaan tytön roolit näytelmässä ''Ensilempi''. He kävivät katsomassa myös [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatteri]]n esityksiä. Laine opiskeli [[Helsingin suomalainen tyttökoulu|Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa]].<ref name="TM187JA188">''Teatterin maailma'', s. 187–188.</ref> Hän jätti koulun kesken, mistä hänen äitinsä ei pitänyt. ToimistotöidenTeatteri oli aluksi pelkkä harrastus, ja toimistotöiden ohessa Laine näytteli [[Koiton Näyttämö]]llä. [[Kansan Näyttämö]]llä hän säesti laulunäytelmiä, joissa esiintyi hänen isosiskonsa [[Laina Laine]]. Siskokset esiintyivät lukuisissa tilaisuuksissa; Eine säesti ja Laina lauloi. Eine Laine muutti vuonna 1913 [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]], josta hän sai töitä konttoristina. Hän näytteli myös paikallisessa näytelmäseurassa. Isoveli Yrjö Laine oli saanut Kotkasta työn [[kansakoulu]]nopettajana, ja sisarukset asuivat yhdessä [[Tiutinen|Tiutisen saarella]]. Kotkassa Eine Laine alkoi vähitellen orientoitua näyttelijän ammattiin, vaikka pitikin toimistotyötä taloudellisesti turvallisempana vaihtoehtona.
