Ero sivun ”Filip IV (Ranska)” versioiden välillä

376 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
fix, kh
p (Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle.)
(fix, kh)
{{SuoratKapetingit}}
'''Filip IV Kaunis''' ({{k-fr|Philippe IV le Bel}}) ([[1268]] – [[29. marraskuuta]] [[1314]], [[Fontainebleau]]) oli Ranskan kuningas 1285–1314. Hän oli yhdestoista ns.niin sanotun suoran [[Kapetingit|Kapeting-dynastian]] hallitsija. Hän oli myös [[Navarran kuningaskunta|Navarra]]n kuningas nimenään '''Filip I'''.
== Historia ja Filip IV Kaunis ==
 
Käsitys Filip IV:stä kuninkaana on vaihdellut voimakkaasti: hän on ollut valistuksen vastaisen rintaman suuri keskiaikainen sankari, toisille taas ranskalaisen nationalismin suuri mestari ja joillekin suuri kirkollisuuden vastustaja ja maallisen yhteiskunnan puolustaja.{{lähde}}
 
== Elämäkerta ==
 
Filip IV oli Ranskan kuninkaan [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkean]] (1245–1285) ja hänen ensimmäisen puolisonsa [[Isabella Aragonialainen|Isabella Aragonialaisen]] (1247–1271) toiseksi vanhin poika, joka eli täysi-ikäiseksi. Filip IV kutsuttiin myös nimellä ”rautakuningas” tai ”marmorikuningas”, jotka kuvasivat hänen vakavaa ja ankaraa henkilöään. Eräs hänen ankarimmista arvostelijoistaan, Pamiersin piispa Bernard Saissat, sanoikin hänestä: ”komein mies tässä maailmassa, mutta ei pysty muuhun kuin tuijottamaan muita kuin pöllö”<ref>Pierre Dupyu, Pierre: ''Histoire du différend d'entred’entre le pape Boniface VIII et Philippe le Bel... (Paris 1655'', s. 643). Paris 1655. {{fr}}</ref>. Filip IV:een kohdistui hänen hallitsija-aikanaan runsaasti kritiikkiä, jopa paavi [[Bonifacius VIII]] piti häntä rahanväärentäjänä.
 
Filip Kaunis oli Ranskan kuninkaista varmasti edeltäjiään paremmin koulutettu. Kunnia tästä lankeaa Gilles de Rome -nimiselle oppineelle, joka saapui [[Italia]]sta opiskelemaan Pariisiin. Vanhemman veljensä kuoltua ([[1276]]) tuli Filipistä kruununperillinen, minkä vuoksi hän joutui erityisen opetuksen kohteeksi. Gilles de Rome edusti aristotelista [[tomismi]]a, ja hänen huolekseen annettiin tulevan monarkin opillinen sivistäminen. Ennen vuotta [[1285]] Gilles kirjoitti teoksen ”''Du gouvernement des princes''”, joka on ollut keskeinen teos myös myöhempien hallitsijoiden koulutuksessa. Keskeistä de Romen teoksessa ja opetuksessa oli harkitsevaisuuden korostaminen; sen perusteella hän määritteli niin sodankäynnin onnistumisen kuin ruhtinaan muunkin menestyksen.
Filip IV oli Ranskan kuninkaan [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkean]] (1245–1285) ja hänen ensimmäisen puolisonsa [[Isabella Aragonialainen|Isabella Aragonialaisen]] (1247–1271) toiseksi vanhin poika, joka eli täysi-ikäiseksi. Filip IV kutsuttiin myös nimellä ”rautakuningas” tai ”marmorikuningas”, jotka kuvasivat hänen vakavaa ja ankaraa henkilöään. Eräs hänen ankarimmista arvostelijoistaan, Pamiersin piispa Bernard Saissat, sanoikin hänestä: ”komein mies tässä maailmassa, mutta ei pysty muuhun kuin tuijottamaan muita kuin pöllö”<ref>Pierre Dupyu, Histoire du différend d'entre le pape Boniface VIII et Philippe le Bel... (Paris 1655, s. 643)</ref>. Filip IV:een kohdistui hänen hallitsija-aikanaan runsaasti kritiikkiä, jopa paavi [[Bonifacius VIII]] piti häntä rahanväärentäjänä.
 
Filip Kaunis oli Ranskan kuninkaista varmasti edeltäjiään paremmin koulutettu. Kunnia tästä lankeaa Gilles de Rome -nimiselle oppineelle, joka saapui [[Italia]]sta opiskelemaan Pariisiin. Vanhemman veljensä kuoltua ([[1276]]) tuli Filipistä kruununperillinen, minkä vuoksi hän joutui erityisen opetuksen kohteeksi. Gilles de Rome edusti aristotelista [[tomismi]]a, ja hänen huolekseen annettiin tulevan monarkin opillinen sivistäminen. Ennen vuotta [[1285]] Gilles kirjoitti teoksen ”''Du gouvernement des princes''”, joka on ollut keskeinen teos myös myöhempien hallitsijoiden koulutuksessa. Keskeistä de Romen teoksessa ja opetuksessa oli harkitsevaisuuden korostaminen; sen perusteella hän määritteli niin sodankäynnin onnistumisen kuin ruhtinaan muunkin menestyksen.
 
=== Voitelu ===
=== Hallinnon uudistukset ===
 
Filip Kaunista voidaan pitää modernina kuninkaana, koska hän perusti ns.niin sanotun ”arrière-ban” -armeijan, eli ulotti armeijavelvollisuudet myös vasallien omiin vasalleihin ja sotilaisiin ja loi samalla myös vastaavan rahoituskeinon eli veron. Kuitenkin Filip Kaunis on tunnettu monarkkina, joka loi entistä keskitetymmän hallintokoneiston ja perusti erillisen, virkamieskuntaan pohjautuvan hallintokoneiston.
 
Kuningas ympäröi itsensä erinomaisen pätevillä neuvonantajilla, jotka näyttelivät keskeistä roolia hän politiikassaan. Nämä lainsäätäjät ja neuvonantajat olivat kokeneet tulemisensa vallan läheisyyteen jo Filip Augustuksen aikana, mutta heille ei oltu suotu samaa roolia kuin Filip Kauniin aikana. Neuvonantajat olivat opiskelleet roomalaista oikeutta, ja sen vahvasta vaikutuksesta he pyrkivät muuntamaan feodaalimonarkian entistä selvemmin kohti absoluuttista monarkiaa. Myös hallinnon keskittäminen oli tullut perintönä Ludvig Pyhältä, joka oli tehnyt ensimmäisiä toimenpiteitä asiassa.
 
Aiemmin kuningaskunnan hallinto oli ollut yksi suuri kokonaisuus, joka käsitti kuninkaan hovin. Nyt siitä muodostettiin kolme yksikköä:
*''Tilivirasto'', jonka tehtävänä oli talousasioihin perehtyminen: uusien vientiverojen määrääminen, kirkon omaisuuden määrääminen verotettavaksi, kehittää kaikkea kaupankäyntiä koskeva vero sekä rahan arvon manipulointi.
 
Filip Hyvä kutsui ensimmäiset [[Ranskan säätyjen yleiskokous|säätyjen yleiskokouksen]] koolle [[10. elokuuta]] [[1302]], jotka vakuuttivat hänelle tukeaan taistelussa paavinvaltaa vastaan. Valtiopäivistä ei kuitenkaan muodostanut kovin merkittävää tekijää; itsevaltiutta kohden mentäessä ne lopulta lopetettiin kokonaan.
 
Uudistustensa myötä Filip Kauniista tuli omana aikanaan erittäin epäsuosittu hallitsija. Tämän lisäksi Filip Kaunis loi perinteen kolmen yhteiskuntaluokan edustajien kokouksesta: papisto, aatelisto ja porvaristo. Tämä säätyvaltiopäivin edeltäjä ei kokoontunut kuin hyvin tärkeissä tapauksissa, ja sillä oli erittäin rajoitut valtaoikeudet. Kuningas ja hänen neuvonantajansa ei odottaneet siltä muuta kuin esittelemiensä asioiden hyväksymistä ja moraalista tukea valtakuntaa koskevien tärkeiden asioiden hoidossa.
Valtakunnan suurena ongelmana säilyi [[Flanderi]]n kreivikunnan alue. Filip IV Kaunis ei koskaan onnistunut lannistamaan asukkaiden vastarintaa, ja he käyttivät hyväkseen jokaista tilaisuutta itsenäisyytensä laajentamiseen.
 
Furnesin taistelu käytiin [[9. elokuuta]] [[1297]], ja siinä Flanderin kreivi joutui ranskalaisten vangiksi, ja hänen joukkonsa pakotettiin perääntymään. Vihollisuudet päättyivät Vyve-Saint-Bavon rauhaan, jossa Filip Kauniin vastustajina olivat Englannin kuningas ja tämän kanssa liittoutunut Flanderin herttua, joka oli huolissaan Ranskan kuninkaan Flanderin kaupunkien porvaristoa kohtaan osoittamasta tuesta. Flanderin kreivi oli eräs harvoista jäljellä olevista feodaaliruhtinasta ja etsi monelta suunnalta tukea taisteluun Ranskan kuninkaiden hegemoniapyrkimyksiä vastaan.
 
'''Bruggen aamumessu'''
 
Ranskalaisten miehitettyä [[Flanderi]]n kreivikuntaa 6 vuoden ajan, nousivat flanderilaiset kapinaan ranskalaisten tyranniaa vastaan [[18. huhtikuuta]] [[1302]]. Kaikki [[Brugge]]n kaupungin alueella asuvat yli 1000 ranskalaista sotilasta tapettiin aamuvarhaisella kasarmeihinsa. Tekoon syyllistyivät kaupungin porvarit ja käsityöläiset. Porvarit kiersivät aamuvarhain kaupungin talot ja pakottivat asukkaat sanomaan ''Schild een vrijend'' ("kilpi”kilpi ja ystävä"ystävä” flaamiksi). Ne, jotka eivät osanneet sanoa tätä oikein, tapettiin. (Samaa [[šibbolet]]ia käytettiin 1944 Hollannin vastarintaliikkeessä tunnistettaessa [[Gestapo]]n agentteja.)
 
'''Kultaisten kannusten taistelu'''
[[Tiedosto:Battle of Courtrai2.jpg|thumb|''Kultaisten kannusten taistelu''.]]
Filip Kaunis lähetti ratsuväkensä eliittijoukot palauttamaan järjestystä ja kostamaan suuren tappion aiheuttaneen hyökkäyksen. Robert d’Artoisin johtamat joukot kärsivät murskaavan tappion [[Koortrijk]]in (Coutrain) kaupungin luona ja voittonsa merkiksi flaamit ripustivat [[11. heinäkuuta]] [[1302]] Koortrijkin Notre-Damen kirkon kattoon sotasaaliksi saadut 4000 kannusta. Flaamien jalkaväki oli järjestynyt suureksi [[falangi]]ksi maastoon, johon oli kaivettu esteitä ja vedellä täytettyjä hautoja. Ranskalaisten ratsuväki houkuteltiin rynnäkköön, ja se ratsasti suoraan vesiesteisiin. Hevoset hukkuivat niihin, ja vastarynnäkön tehnyt flaamien jalkaväki kukisti raskaasti haarniskoidut ritarit, jotka eivät vesiesteitä täynnä olleessa maastossa kyenneet puolustautumaan, eivätkä järjestäytymään rintamaan taistellakseen jalan.
 
Filip Kauniin hetki koitti [[18. heinäkuuta]] [[1304]], kun hän suoritti invaasion Flanderiin. Hän saavutti Mons-en-Pévèlen taisteluissa [[18. elokuuta]] [[1304]] voiton flaameista. Tällöin hän liitti valtakuntansa yhteyteen Flanderin ranskankieliset alueet ''[[Lille]]n'', ''Douain'' ja ''Béthunen''. Kuitenkin virallinen liittäminen tapuhtui vasta vuonna [[1314]] ''Athis-sur-Orge''nOrgen rauhassa.
 
== Paavin vallan kukistaminen ==
Filip ei edeltäjiensä tavoin ollut halukas alistumaan paavin valtapyrkimyksille, vaan tahtoi olla suvereeni herra omassa kuningaskunnassaan. Tästä oli väistämättä seurauksena pitkäaikaiseksi muodostunut konflikti paavin kanssa.
 
Vuonna 1296 leimahti ensimmäinen konflikti, kun Filip määräsi papiston maksamaan veroja. Paavi protestoi vedoten ''bullaan''[[bulla]]an, joka kielsi kuningasta verottamasta papistoa, mutta paavin piti antautuman maallisen ruhtinaan edessä. Vuonna 1301 Filip pidätytti erään piispoista, minkä seurauksena paavi nostatti voimakkaan vastarinnan Filipin harjoittamalle politiikalle. Paavi kutsui kaikki Ranskan piispat valmistelemaan Ranskan kuningaskunnan reformia ja sen kuninkaan rankaisemista. Suurin osa piispoista jätti kuitenkin noudattamatta kehotusta. Syynä olivat heidän näkemyksensä ns.niin sanotusta gallikaanisesta kirkosta, jonka mukaan kirkko ei saanut olla missään vaiheessa riippuvaisempi paavista kuin valtakunnan kuninkaasta.
 
Filip IV joutui vuonna 1302 riitaan paavi [[Bonifacius VIII]]:n kanssa. Paavi vaati bullassaan ''Unam Sanctum'' kaikkien elollisten alistumista paavin tahtoon. Saadakseen tukea taistelussa paavia vastaan Filip IV kutsui kokoon valtiosäädyt (''États généraux''). Bonifaciuksen vaatimukset ja sekaantuminen politiikkaan johtivat lopulta vakavaan välirikkoon. Filip IV:n kansleri, Guillaume de Nogaret, julisti Bonifaciuksen [[Kerettiläisyys|kerettiläiseksiharhaoppiseksi]], ja paavi puolestaan julisti Filip IV:n pannaan. Filip antoi vangita Bonifaciuksen [[7. syyskuuta]] vuonna 1303 pienessä ''Anagnin'' kylässä Italiassa, jossa paavi oli viettämässä kesäänsä. Paavi Bonifacius VIII kuoli pian vapauttamisensa jälkeen.
 
Paavi Bonifacius VIII:n seuraajat [[Benedictus XI]] (1303–1304) ja [[Klemens V]] (1305–1314), joka oli entinen [[Bordeaux]]’n piispa, halusivat lopettaa paavin ja Ranskan välisen konfliktin. Kuitenkin he epäilivät ja pelkäsivät [[Rooma]]ssa vallalla ollutta anti-ranskalaistaranskalaisvastaista ilmapiiriä. Näin paavit muuttivat [[Avignon]]in kaupunkiin, joka oli jo aiemmin ollut osittain paavien hallitsema. Paavit jäivät kaupungin asukkaiksi aina vuoteen [[1376]] saakka. Tätä aikaa kutsutaan [[Avignonin vankeus|Avignonin vankeudeksi]].
 
Filip IV Kauniin voitto paavinvallasta varmisti kristillisten kuninkaiden täydellisen itsenäisyyden suhteessa paaveihin.
 
== Temppeliherrat ==
[[Tiedosto:Templars Burning.jpg|thumb|Temppeliherroja poltetaan roviolla Pariisissa.]]
Vuoden [[1306]] kapinoiden yhteydessä Filip IV Kaunis oli paennut [[Temppeliherrain ritarikunta|Temppeliherrojen]] turvaan, ja sen Temppeliherrat soivat hänelle siitä suurempaa numeroa tekemättä. Tähän nöyryytykseen on lisättävä vielä Filipin oma halu Temppeliherrojen jäsenyyteen, joka häneltä kuitenkin evättiin. Lisäksi Filip Kauniilla oli pysyvä rahapula, jota hänen jatkuvat sotansa vaativat; hänellä ei ollut keinoja lisätä papiston verotusta, ja hän oli ajanut pois maasta [[juutalaiset]] ja lombardit, joiden omaisuuden hän oli takavarikoinut. Nämä operaatiot eivät olleet tuottaneet kuitenkaan riittävästi varoja valtion kassaan.
 
Filip IV oli velkaantunut pahasti Temppeliherrain ritarikunnalle, ja hän päätti hyökätä tätä oman aikansa pankkiirijärjestelmää vastaan. Varhain [[13. lokakuuta]] [[1307]] Guillaume de Nogaret’n johtamat joukot suorittivat salaisen operaation ja pidättivät lähes kaikki Ranskan alueella olleet temppeliherrat. Seuranneessa oikeudenkäynnissä, jossa käytettiin kiduttamalla saatuja todisteita, noin 50 temppeliherraa poltettiin roviolla. Heitä syytettiin kerettiläisyydestä, [[sodomia]]sta ja moraalittomuudesta. Myös järjestön suurmestari [[Jacques de Molay]] tuomittiin roviolle vuonna [[1314]]. Samalla Temppeliherrojen hallinnassa ollut omaisuus takavarikoitiin. Filip IV sai paavi [[Klemens V]]:n asettumaan [[Avignon]]iin [[1309]], ja vuonna [[1312]] hän taivutteli Klemens V:n suostumaan siihen, että Temppeliherrain ritarikunta hävitettiin lopullisesti.
 
Legendan mukaan kovaonninen Jacques de Molay olisi viime sanoikseen haastanut sekä paavin että Filip IV:n vastaamaan teoistaan vielä vuoden sisällä Jumalan eteen taivaalliseen tuomioistuimeen.
[[Tiedosto:Philippe le Bel famille.jpg|thumb|250px|Filip Kauniin perhe. Miniatyyri 1300-luvulta. Vasemmalta oikealle: Kaarle IV Kaunis, Filip V Pitkä, Isabella de France, Filip Kaunis, Ludvig X ja [[Kaarle (Valois)]].]]
Puoliso:
Filip IV avioitui [[14. elokuuta]] [[1284]] Johanna Navarralaisen ([[1273]] – [[1305]]1273–1305), Navarran kuninkaan Henrik I:n ja Artoisin Blanchen vanhimman ja ainoan lapsen kanssa, ja Filip sai itselleen avioliiton myötä tittelin Navarran kuningas. Jeanne oli hallinnut Navarraa äitinsä holhoojahallinnon alaisuudessa jo vuodesta 1274 lähtien.
 
Avioliitosta syntyivät lapset:
* Marguerite (1288–1300)
* [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X Itsepäinen]] (1289–1316)
* [[Isabella de France]] (1292–1358), Englannin kuinkaan [[Edvard II]]:n puoliso.
* [[Filip V (Ranska)|Filip V Pitkä]] (1293–1322)
* [[Kaarle IV (Ranska)|Kaarle IV Kaunis]] (1294–1328)
* Robert (1297–1308)
 
== Epäonnea lasten avioliitoissa ==
 
Useiden onnettomuuksien sarja kohtasi Kapetingien dynastiaa; todennäköisesti vakavin oli kuninkaan kahden miniän aviorikos. Marguerite de Bourgogne ([[1290]]-[[1315]]), joka oli Kapetingien sukua ja Burgundin herttuan Robert II:n ([[1248]]-[[1306]]) ja Ranskan prinsessan Agnèsin ([[1260]]-[[1325]]) tytär sekä sisarukset Jeanne ja Blanche de Bourgogne, jotka olivat Burgundin kreivin Otto IV ja Artoisin Mahaut'nMahaut’n tyttäriä, syyllistyivät aviorikokseen tai aviorikoksen avunantoon. Heidän aviopuolisonsa olivat kolme kuninkaan poikaa ja siten tulevaa kuningasta, eli [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X]], [[Filip V (Ranska)|Filip V]] ja [[Kaarle IV (Ranska)|Kaarle IV]].
 
Huhtikuussa vuonna 1314 tämä skandaali tuli julkiseksi, ja toisena osapuolena olivat veljekset Philippe ja Gautier d'Aunaid’Aunai, jotka olivat hovipalvelusta suorittavia ritareita. Veljekset tuomittiin majesteettirikoksesta ankarimman mukaan: rangaistuksena oli ns.niin sanottu kolminkertainen kuolemantuomio.
 
Marguerite de Bourgogne tuomittiin menettämään hiuksensa, ja hänet saatettiin mustalla kankaalla verhoiluilla rattailla Château-Gaillardin linnoitukseen. Siellä hänet sijoitettiin melko avonaiseen selliin, ja hän kuoli vuonna [[1315]] – huhujen mukaan hänet olisi määrännyt kuristettavaksi hänen aviomiehensä Ludvig X ja varsinaisen likaisen työn olisi tehnyt muuan [[Artoisin kreivi]] Robertin uskottu palvelija.
 
Blanche de Bourgogne joutui myös luopumaan hiuksistaan, mutta sai muuten osakseen erityiskohtelun. Hän joutui viettämään seitsemän vuotta maanalaisessa sellissään, jonka jälkeen hänen sallittiin ryhtyä nunnaksi. Jeanne de Bourgogne, tulevan kuninkaan Filip V:n puoliso suljettiin Dourdanin linnoitukseen, koska hän oli salannut tiedon aviorikoksesta. Äitinsä tukemana hän teki sovinnon miehensä kanssa ja saattoi tämän jälkeen palata hovin elämään.
 
== Kuolema ==
[[Tiedosto:Tomb of Philippe le Bel in SaintDenis.JPG|thumb|Filip Kauniin hauta [[Saint-Denisin basilika]]ssa]]
Oliko kyseessä temppeliherrojen kirous vai yksinkertainen onnettomuus, kun marraskuussa [[1314]] Filip Kaunis joutui Oise-joen rannalla onnettomuuteen ja putosi hevosen selästä. Kolme vuorokautta myöhemmin [[29. marraskuuta]] 1314 Filip IV Kaunis kuoli 46-vuotiaana Fontainebleaun linnassa – samassa, jossa hän oli syntynytkin. Hän oli hallinnut Ranskaa rautaisella otteellaan 29 vuotta.
 
[[Tiedosto:Tomb of Philippe le Bel in SaintDenis.JPG|thumb|Filip Kauniin hauta [[Saint-Denisin basilika]]ssa.]]
Filip IV haudattiin edeltäjiensä tavoin [[Saint-Denisin basilika|Saint-Denisin luostarin basilikaan]]. Vallankumouksen ([[1793]]) melskeissä hänen hautansa tuhottiin, kuten muidenkin basilikaan haudattujen henkilöiden.
Oliko kyseessä temppeliherrojen kirous vai yksinkertainen onnettomuus, kun marraskuussa [[1314]] Filip Kaunis joutui Oise-joen rannalla onnettomuuteen ja putosi hevosen selästä. Kolme vuorokautta myöhemmin [[29. marraskuuta]] 1314 Filip IV Kaunis kuoli 46-vuotiaana Fontainebleaun linnassa – samassa, jossa hän oli syntynytkin. Hän oli hallinnut Ranskaa rautaisella otteellaan 29 vuotta.
 
Filip IV haudattiin edeltäjiensä tavoin [[Saint-Denisin basilika|Saint-Denisin luostarin basilikaan]]. Vallankumouksen ([[1793]]) melskeissä hänen hautansa tuhottiin, kuten muidenkin basilikaan haudattujen henkilöiden.
 
== Lähteet ==
* Favier, Jean;: ''Philippe le Bel,''. Paris: Fayard, Priisi, 1973. {{fr}}
* Kirchhoff, Elisabeth;: ''Rois et Reines de France''. Sisältää myös ''Mémoires de Commines''. 1996. {{fr}}
* Leblanc-Ginet, Henri;: ''Histoire des Rois de France''. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoirel’Histoire, 1997. {{fr}}
* ''Les Rois de France''. Paris: Judocus. Pariisi, 1989. {{fr}}
* Wenzler, Claude;: ''Généalogie des Rois de France''. Èditions Ouest-France., 1994. {{fr}}
 
=== Viitteet ===
* Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoire, 1997.
* Les Rois de France. Judocus. Pariisi 1989.
* Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sisältää myös Mémoires de Commines. 1996.
* Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. Èditions Ouest-France. 1994.
* Favier Jean; Philippe le Bel, Fayard, Priisi, 1973.
{{Commonscat|Philip IV of France}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}