Versio 29. kesäkuuta 2017 kello 14.24 muokkaa Epiq (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 670 muokkausta ajattelin, että sakraaliarkkitehtuurin voisi käsitellä julkisen rakentamisen yhteydessä? ← Vanhempi muutos		Versio 29. kesäkuuta 2017 kello 18.20 muokkaa kumoa Epiq (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 670 muokkausta osioita alkuun Uudempi muutos →
Rivi 10: Arkkitehtuuri on aina ilmentänyt aikakautensa tyyli-ihanteita. Lisäksi kulloinkin suosiossa tai parhaiten saatavilla olleet materiaalit ovat ohjanneet sen muotokieltä. Vastaavasti arkkitehtuuri on luonut tietynlaisen ilmeen [[infrastruktuuri]]in. Arkkitehtuurin [[fysiikka\|fysikaalinen]] perusta on [[statiikka\|statiikassa]] eli siinä, miten eri elementit voivat tukea ja kannatella toisiaan eri voimien kohteina. == Arkkitehtuurin peruskäsitteitä == === Etymologia === Sana ”arkkitehtuuri” on peräisin [[latina]]n termin ''architectus'' kautta [[kreikan kieli\|kreikan kielen]] sanasta ''architékton'' (ἀρχιτέκτων). Se on yhdyssana, joka koostuu etuliitteestä ''archi-'' (αρχι-; ”pää-”) ja sanasta ''tékton'' (τέκτων; ”rakentaja”, ”puuseppä”).<ref name="ety"/> === Arkkitehtuurin määrittelyjä === Arkkitehtuurin tarkka tai yksiselitteinen määritteleminen on mahdotonta: vaikka kaikkea [[rakentaminen\|rakentamista]] ei voi pitää arkkitehtuurina, rajanveto muun rakentamisen ja arkkitehtuurin välille on vaikeaa, sillä ”muiden [[taide\|taiteiden]] tavoin myös rakennustaiteen arviointi perustuu pitkälti [[estetiikka\|esteettisiin]] arvoihin”. Hyvään arkkitehtuuriin voidaan ajatella liittyvän ”harkittu suunnittelu, onnistunut muotoilu, hienot näkymät, tilalliset elämykset sekä paikan oma henki”.<ref name="korpelainen15">Korpelainen 2004, s. 15.</ref> === Arkkitehtuurin ekspressio === Ekspressio merkitsee arkkitehtuurissa rakennuksen toimintojen ja tekniikan tulkitsemista ja muuntamista [[taide\|taiteeksi]]. Ekspression selvästi toisistaan erotettavia muotoja tai kieliä kutsutaan [[tyyli\|tyyleiksi]], jotka voivat vaihdella esimerkiksi aikakauden, maantieteellisen alueen, vallitsevan uskonnon tai aatesuunnan mukaan. Tyylisuunnan syntyyn vaikuttavat sekä ulkoiset tekijät kuten perinne ja aiempi arkkitehtuuri että yksittäisen arkkitehdin luova panos. Ekspression voidaan nähdä koostuvan sisällöstä eli konkreettisista merkityksistä ja muodosta.<ref name="ebarchitecture"/> === Arkkitehtuurin tekniikka === Tekninen tieto on olennainen osa kokonaisvaltaista arkkitehtonista ajattelua: arkkitehtuurin rakennusoppi tutkii rakentamisessa käytettäviä [[materiaali\|materiaaleja]] ja niiden käyttötapoja sekä [[rakenne\|rakenteiden]] ja rakenneosien suunnittelua.<ref name="rakennusoppi"/> == Arkkitehtisuunnittelu == {{Pääartikkeli\|[[Arkkitehtisuunnittelu]]}} Tavallisesti arkkitehtisuunnittelu aloitetaan, kun rakennushankkeen paikka, tyyppi ja hinta on määritelty; sen tavoitteena on näiden kolmen tekijän, toisin sanoen ympäristön vaatimusten, rakennuksen käytön ja taloudellisten seikkojen yhteensovittaminen.<ref name="ebarchitecture"/> == Arkkitehtuurin teoria == Rivi 67 ⟶ 86: Julkisia rakennustyyppejä on hyvin suuri kirjo aina pienimuotoisesta ja arkisesta rakentamisesta, kuten [[päiväkoti\|päiväkodeista]], suurimittakaavaiseen ja monumentaaliseen rakentamiseen, kuten konserttitaloihin saakka. Julkisten rakennusten suunnittelu onkin erityisen vaativaa, ja niiden rakentaminen ja ylläpito vaativat usein suuria panostuksia.<ref name="julkiset"/> Erityinen merkitys arkkitehtuurin historiassa on ollut [[sakraaliarkkitehtuuri]]lla eli uskonnollisilla rakennuksilla, kuten temppeleillä, kirkoilla, pyhäköillä ja moskeijoilla, sillä ne ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisimpiä ja pysyvimpiä rakennuksia, joissa arkkitehtuuri on saavuttanut suurimman ilmaisuvoimansa. Sakraaliarkkitehtuurin [[typologia (arkkitehtuuri)\|typologiat]] ovat monimuotoisia, sillä eri uskonnoilla on erilaisia tilavaatimuksia ja yhdenkin uskonnon piirissä harjoitetaan monia erilaisia toimintoja. Historiallisesti merkittävää on ollut myös hautausarkkitehtuuri, jonka tuottamiin monumentteihin kuuluvat esimerkiksi [[Egypti]]n [[Egyptin pyramidit\|pyramidit]] ja erilaiset [[mausoleumi]]t kuten [[Taj Mahal]].<ref name="ebarchitecture"/> Muita julkisen rakentamisen suunnittelukohteita ovat [[hallinto\|hallinnon]] rakennukset, jotka ovat saavuttaneet hyvin erityyppisiä typologioita hallinnon muodosta riippuen, ja erilaiset vapaa-ajan toiminnoille tarkoitetut rakennukset, joiden typologiat ovat historiallisesti pysyneet yhdenmukaisempina. Niihin lukeutuvat pääosin passivista osallistumista edellyttävät rakennukset, kuten [[teatteri (rakennus)\|teatterit]]t, [[auditorio]]t ja [[urheilu]]lle tarkoitetut [[areena]]t, sekä aktiivista osallistumista vaativat tilat, kuten [[museo]]t ja [[kirjasto]]t. Oman ryhmänsä muodostaa myös [[koulutus\|koulutuksen]] ja erilaisten julkisten palvelujen arkkitehtuuri, esimerkiksi [[koulu]]t, [[sairaala]]t ja [[vankila]]t. Koulurakentamisen merkitys päiväkodeista [[yliopisto]]ihin on kasvanut ja koulurakennuksille asetetut erityisvaatimukset tuottavat yhä monimuotoisempia typologisia ratkaisuja.<ref name="ebarchitecture"/> ==== Liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelu ==== Rivi 115 ⟶ 134: == Lähteet == {{Kirjaviite\|Tekijä=Evers, Bernd & Thoenes, Christof\|Nimeke=Architectural Theory: From the Renaissance to the Present: 89 Essays on 117 Treatises\|Julkaisija=Taschen\|Vuosi=2003\|Isbn=9783822816998\|www=https://books.google.it/books?id=V5OK-Yw-A3cC&printsec=frontcover\|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}} {{Kirjaviite\|Tekijä=Korpelainen, Heini; Kaukonen, Hille & Räsänen, Jaana\|Nimeke=Arkkitehtuurin ABC: Löytöretki rakennettuun ympäristöön\|Julkaisija=SAFA\|Vuosi=2004\|Isbn=951-9307-13-3\|www=https://www.safa.fi/document.php?DOC_ID=1586&SEC=1eb8ea98eb45d28ad4d71a8f88ee0f65&SID=1#arkkitehtuurin_abc_1.pdf}} {{Kirjaviite\|Tekijä=Kruft, Hanno-Walter\|Nimeke=History of Architectural Theory\|Julkaisija=Princeton Architectural Press\|Vuosi=1994\|Isbn=9781568980102\|www=https://books.google.fi/books?id=OPTfVyHyVW4C&printsec=frontcover\|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}} {{Kirjaviite\|Tekijä=Salama, Ashraf\|Nimeke=New Trends in Architectural Education: Designing the Design Studio\|Julkaisija=ARTI-ARCH\|Vuosi=1995\|Isbn=9780964795006\|www=https://books.google.fi/books?id=J0HzIyF8RfkC&printsec=frontcover\|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}} Rivi 121 ⟶ 141: === Viitteet === {{Viitteet\|viitteet= <ref name="rakennusoppi">{{Verkkoviite\|Osoite=http://architecture.aalto.fi/fi/studies/programmes_and_majors/architecture/technology/\|Nimeke=Rakennusoppi\|Julkaisija=Aalto-yliopisto\|Luettu=29.6.2017}}</ref> <ref name="theory">{{Verkkoviite\|Osoite=https://www.britannica.com/topic/architecture/Theory-of-architecture\|Tekijä=Collins, Peter\|Nimeke=Theory of architecture\|Julkaisija=Encyclopædia Britannica\|Luettu=25.6.2017}}</ref>

Ero sivun ”Arkkitehtuuri” versioiden välillä