Ero sivun ”Peter Tallberg” versioiden välillä

17 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Peter Julius Tallberg''' ([[15. heinäkuuta]] [[1937]] [[Helsinki]] – [[16. toukokuuta]] [[2015]] Helsinki<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/kansainvalisen_olympiakomitean_pitkaaikaisin_suomalaisjasen_peter_tallberg_on_kuollut/7997423 | Nimeke = Kansainvälisen Olympiakomitean pitkäaikaisin suomalaisjäsen Peter Tallberg on kuollut | Tekijä = Myllyaho, Manu | Julkaisu = Yle Urheilu | Ajankohta = 16.5.2015 | Viitattu = 16.5.2015 }}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] liikkeenjohtaja ja kauppatieteiden maisteri sekä [[Kilpapurjehdus|kilpapurjehtija]]. Tallberg toimi [[Julius Tallberg|Oy Julius Tallberg Ab:n]] toimitusjohtajana 1976–1985 ja Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden Yhdistyksen toimitusjohtajana 1986–1988. Hän oli [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean (KOK)]] jäsen vuodesta 1976 kuolemaansa asti, [[Kansainvälinen Purjehtijaliitto|Kansainvälisen Purjehtijaliiton]] presidentti 1986–1994 ja [[Suomen Liikunta ja Urheilu|Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n]] toiminnanjohtaja 1994–1999. Vuonna 1992 pidetyssä [[Sevilla]]n [[maailmannäyttely]]ssä Tallberg toimi Suomen osaston komissaarina.
 
Tallberg osallistui olympiakisojen purjehdukseen viidesti [[Kesäolympialaiset 1960|1960]]–[[Kesäolympialaiset 1980|1980]]. Hän purjehti veljensä [[Henrik Tallberg]]in kanssa [[Star (vene)|Star-veneillä]] Squid III ja Squid IV. Tokion olympilaisissa vuonna 1964 he olivat lähellä voittoa, ja sijoittuivat lopulta neljänsiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-Starbaat | Nimeke = Starbåt | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Uppslagsverket Finland | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 29.6.2017 }}</ref> [[Kesäolympialaiset 1980|Moskovan kisoissa 1980]] hän oli lipunkantajana kisojen avajaisissa. KOK:ssa merkittävimmäksi tehtäväksi muodostui urheilijakomission puheenjohtajuus, jota hän hoiti vuosina 1981–2002.
 
Tallberg ehdotti 24. huhtikuuta 1980, että [[Helsinki]] hakisi [[Kesäolympialaiset|kesäolympialaisten]] järjestämistä vuonna 1988 tai 1992. Helsingin kaupungin, [[Suomen olympiakomitea]]n ja [[Suomen opetusministeriö|opetusministeriön]] neuvottelujen jälkeen 3. heinäkuuta 1980 tiedotettiin, että Helsingillä ei ole resursseja järjestää nykymuotoisia laajoja kesäolympialaisia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 52–56 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>