Ero sivun ”Vähähiilihydraattinen ruokavalio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 65:
===Teoria===
Teoria on peräisin Ranskan vallankumouksen ajalta. Keittiömestari ja ravintotutkija Jean-Anthelme Brillat-Savarin'in (1755–1826) mukaan tärkkelys- ja jauhopitoiset ruoat ovat lihavuuden syy.<ref>Duodecim 2005;121(11):1143-4</ref> Tämä johtuu siitä, että hiilihydraattien määrä veressä laukaisee [[insuliini]]n tuotannon, ja insuliinin ansiosta veressä oleva ylimääräenergia varastoituu rasvakudokseen. Tätä kutsutaan [[lipogeneesi]]ksi: mikäli elimistön glykogeenivarastot ovat täynnä, maksa muodostaa insuliinin avulla glukoosista glyserolia sekä rasvahappoja, jotka varastoituvat triglyserideinä rasvasoluihin ([http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/Insuliinista.pdf.]). Paradoksaalista kyllä, ravinnon sisältämä rasva ei varastoidu rasvasoluihin, mikäli insuliinitaso ei ole riittävän korkea, vaan menee kokonaisuudessaan [[glukoneogeneesi]]n raaka-aineeksi. Vastaavasti aminohappojen määrä veressä laukaisee glukagonituotannon, joka puolestaan vapauttaa rasvakudokseen sitoutuneen energian glukoneogeneesiin, josta seuraa laihtuminen, mikäli samaan aikaan ei syödä hiilihydraattipitoista ravintoa. Tämä ilmiö tapahtuu, tosin kontrolloimattomana, myös hoitamattomassa diabeteksessä, jossa elimistö ei eritä insuliinia eikä kykene hyödyntämään ravinnon hiilihydraatteja energiaksi, vaan menee [[ketoasidoosi]]in, jossa elimistö alkaa polttamaan ensin rasvojaan ja sitten proteiinejaan energiaksi. Seurauksena on ensin voimakas laihtuminen, ja tämän jälkeen asidoosi sekä diabeettinen kooma. [[
Insuliinin konsentraatiota veressä ajan funktiona kutsutaan [[insuliinivaste]]eeksi. Siihen vaikuttaa ensisijaisesti glukoosin määrä veressä (verensokeri). Glukoosin imeytymisnopeutta vereen kuvataan [[glykeeminen indeksi|glykeemisellä indeksillä]]. Mitä pienimolekyylisemmästä hiilihydraatista on kyse, sitä korkeampi sen glykeeminen indeksi yleensä on, ja sitä terävämmän ja piikkimäisemmän insuliinivasteen se aiheuttaa. Ns. nopeat hiilihydraatit (sokeri, disakkaridit, oligosakkaridit, lyhytketjuinen tärkkelys) aiheuttavat korkean, piikkimäisen insuliinivasteen, joka ilmenee [[sokerihumala]]n tunteena: vereen imeytyy aluksi suuri määrä glukoosia, joka laukaisee insuliinituotannon, ja veren insuliinikonsentraatio nousee nopeasti. Veressä oleva ylimääräenergia (glukoosi, aminohapot, triglyseridit) varastoituvat nopeasti rasvakudokseen ennenkuin elimistö ehtii käyttämään ne hyväkseen. Sensijaan hitaat hiilihydraatit (pitkäketjuinen tärkkelys jne) aiheuttaa hitaan, kumpumaisen insuliinivasteen. Hiilihydraatit imeytyvät hitaasti vereen, insuliinikonsentraatio pysyy alhaisena ja tasaisena, eikä energia varastoidu rasvakudokseen ennenkuin elimistö ehtii käyttämään sen hyväkseen.
Ensimmäisen vähähiilihydraattiseen dieettiin perustuvan laihdutusohjelman esitti William Banting 1860 (hänen nimestään ruotsin ''banta'', laihduttaa). Nykyään VHH-dieettien perusteluita on:
:*Viralliset ravintosuositukset ovat osin virheellisiä. :*Lihomisen pääsyy ovat nopeat hiilihydraatit (sokeri, tärkkelys ja valkeat vehnäjauhot), jotka indusoivat insuliinia. :*Sairauksien syy on sokeri ja tyydyttyneen rasvan sijaan [[transrasva]]t. :*Maitorasvat ovat terveystuotteita, sillä maitorasvaa sisältävät elintarvikkeet sisältävät useimmiten lisäksi paljon tärkeitä ravinteita ja hivenaineita, ja maitotuotteiden käyttö ehkäisee [[osteoporoosi]]a. Vähähiilihydraattisen ruokavalion ongelmana on kuitenkin, että mikäli ravinnossa on liikaa proteiineja, glukoneogeneesi alkaa käyttämään aminohappoja raaka-aineenaan rasvojen glyserolin sijaan. Tällöin liiallinen proteiinimäärä vaikuttaa myös insuliinitasoa nostavasti ja alkaa toimimaan itse itseään vastaan.
| |||