Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
==Kehitysvamman diagnosointi==
 
Kehitysvammaisuus pyritään diagnosoimaan jo ennen viiden vuoden iässä alkavaa esiopetusta.<ref name="finnanest.fi" /> Kehitysvammaisuuden diagnosointi on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi<ref>Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKEVA. [https://web.archive.org/web/20150414230407/http://www.eskoo.fi/documents/K%C3%A4sikirja%20perheille%20osa%201%20ensitieto.pdf Käsikirja perheille].</ref>. Tästä huolimatta kehitysvammaisten diagnoosit ovat usein todella huonosti kohdillaan<ref>Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122</ref> ja moni lievästi kehitysvammainen nuori on yhä vailla diagnoosia koulun päättyessä<ref>Ville Villberg: Neuropsykologiset oireet ja niiden vaikutukset työelämään tai koulutukseen ohjautumiseen. https://www.uef.fi/documents/10975/266879/ville_villberg_liperi221015/7b10e475-3b59-429d-894e-3975bf919324</ref>. [[Lapsi#Lapsen kehitysvaiheet|Lapsen kehitystä]] tulee seurata riittävän laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta, jotta nähdään, miten se etenee. Tarvitaan vähintään vuoden seuranta-aika, joskus pitempikin. Käsite ''[[laaja-alainen kehitysviivästymä]]'' tai ''vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus'' ovat käytössä usein siinä vaiheessa, kun lapsen tutkimukset ovat vielä kesken ja hänen kehitystään seurataan. Usein jossain vaiheessa voidaan todeta vaikeuksien olevan sitä luokkaa, että kehitysvammakriteerit täyttyvät.<ref>Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKEVA. [https://web.archive.org/web/20150414230407/http://www.eskoo.fi/documents/K%C3%A4sikirja%20perheille%20osa%201%20ensitieto.pdf Käsikirja perheille].</ref>
 
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana [[lääkäri]], [[psykologi]], [[sosiaalityöntekijä]], mahdolliset [[Terapia|terapeutit]], [[Opettaja|opettajat]]/kasvattajat sekä [[Sukulainen|vanhemmat]]. Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laaja-alainen [[Toimintakyky|toimintakyvyn]] arviointi. Lääketieteellisiin tutkimuksiin kuuluu arvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arviointi. [[Psykologi]]ntutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä [[Neuropsykologia|neuropsykologisen]] tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin [[Oppimisvaikeus|oppimisen vaikeuksia]].