Ero sivun ”Kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tark pyyntö |
p wfix |
||
Rivi 8:
'''Kartano''' tarkoittaa suurtilaa tai sen isoa päärakennusta. Kartanoiden omistajat olivat aiemmin yleensä aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin{{Lähde tarkemmin|voisiko tarkentaa ...aiemmin-myöhemmin...?}} kartanoita saattoivat omistaa myös talonpojat. Kartanolle ei ole tarkkaa juridista määritelmää. Kartano on yleensä suurtila, joka on vauras ja omistaa paljon metsää ja maata. Alkujaan kartano perustui yleensä [[säteri]]vapauteen tai [[läänitys|läänitykseen]] ja oli omavarainen elintarvikkeiden ja muidenkin tavaroiden suhteen, ja siellä vietettiin yleensä säädynmukaista elämää. Lisäksi kartanoilla oli usein [[torppa|torppia]] ja runsaasti peltoa ja metsää. Kartanoita asuttivat alun perin [[aateli]]set, mutta myöhemmin kartanoita siirtyi myös talonpoikien omistukseen. Kartanoita on ollut itsenäisiä ja niin sanottuja kruununkartanoita (kuninkaan omistamia). Etymologisesti nimitys juontuu [[ruotsin kieli|ruotsin]] sanasta ''herrgård'', ''herraskartano'', tarkemmin ''gård'' = ''piha / aitaus / linnoitus''. Kuninkaankartanot olivat kruunun omistamia suuria maatiloja. Ne olivat valtion hallinnon keskuspaikkoja, joihin kerättiin veroja. Lisäksi ne toimivat mallikartanoina talonpojille. Kuninkaankartanot olivat yleensä voudin tai lampuodin hoitamia. Kuninkaankartanoista käytettiin eri nimityksiä kuten: herraskartano, karjakartano ja mallikartano.
Suomessa kartanoihin luetaan 1) rälssi[[säteri]]t, 2) kruununkartanot 3) muunlaiset suuret tilat, jotka historiallisesti ovat olleet säätyläisten omistuksessa. Komeita aatelissukujen omistamia kartanoita on kutsuttu herraskartanoiksi ja Itä-Suomessa hoveiksi. Herraskartanot ovat voineet olla sekä tehokkaita maa- ja metsätaloustiloja että säätyläisten seuraelämän näyttämöitä. Suomen vanhoista herraskartanoista yli puolet sijaitsee [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. <ref name=YM/> Valtion omistamia, kruununkartanoita vaatimattomampia tiloja on kutsuttu ''latokartanoiksi''.<ref name=Virtanen/> Myös ensimmäisiä 1600- ja 1700-luvuilla perustettuja [[
Virossa herraskartanoa kutsutaan ''moisioksi''. Kadonneen baltiansaksalaisen kulttuurin muistomerkkinä Virossa on säilynyt runsaasti moisioita, vaikka niistä suuri osa on aikojen saatossa rappeutunut tai hylätty. Moisioiden alkumuotona pidetään muinais-Viron ylimysten yksityistiloja, ja ensimmäisten moisioiden lasketaan syntyneen 1200-luvun alussa. Moisioita oli 1500-luvun alussa yli 200 ja 1800-luvun puolivälissä jo noin 1120. Myös paikoin Varsinais-Suomessa sana moisio on tarkoittanut kartanoa, muualla Suomessa kuitenkin lähinnä peltoa. <ref name=moisio/>
| |||