Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, wl, verkkoviitemallineita |
|||
Rivi 46:
=== Vaihto- ja tasalämpöiset ===
Eläimet jaetaan tavallisesti [[tasalämpöisyys|tasalämpöisiin]] ja [[Vaihtolämpöisyys|vaihtolämpöisiin]]. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut eläimet paitsi linnut ja nisäkkäät. Linnuilla tasalämpöisyyttä esiintyi jo [[Dinosaurukset|dinosaurusten]] elinaikana.<ref>Prisma. 5.1.2009.</ref> Vaihtolämpöiset eläimet ovat sellaisia, jotka eivät säätele omaa ruumiinlämpöään sisäisten mekanismien avulla, vaan se vaihtelee ympäristön lämpötilan mukana. Tasalämpöiset eläimet taas pystyvät ruumiintoimintojensa avulla [[Lämmönsäätely|säätelemään omaa ruumiinlämpötilaansa]]. Tieteellisissä teksteissä saattaa törmätä termeihin ''endoterminen'' tai ''eksoterminen''. Näistä edeltävä tarkoittaa tasalämpöistä (''endo-'', ’sisäinen’) ja jälkimmäinen vaihtolämpöistä (''ekso-'', ’ulkoinen’). Tasalämpöiset pyrkivät vähentämään lämpöhukkaa turkin tai höyhenpeitteen avulla tai voivat yrittää lisätä lämpöhukkaa läähättämällä tai [[hiki|hikoilemalla]], joka toisaalta voi johtaa
Vaihtolämpöisillä eläimillä, kuten [[Matelijat|matelijoilla]], [[Sammakot|sammakoilla]] ja kaloilla on kuitenkin kehittynyt erilaisia keinoja, joiden avulla ne voivat kohottaa ruumiinlämpötilaa ympäristöä korkeammalle. Esimerkiksi [[merileguaani]] paistattelee päivää ruumiinlämpötilan kohottamiseksi. Päivän paistattelu voi olla kuitenkin liian vaarallista, sillä pedot voivat tällöin uhata niitä. Eloonjäämisen parantamiseksi eräällä liskolajilla on erityinen lämpöä keräävä elin päässä, jolloin se voi kaivautua kaulaansa myöten maahan ja jättää vain päänsä maanpinnalle. Tämä elin siirtää lämmön lopulta verenkierron avulla koko elimistöön. Tämän on myös syy sille, että vaihtolämpöiset ovat aktiivisia päivisin tai vain silloin kun aurinko lämmittää ilmaa tarpeeksi, ja siksi niitä ei elä kovin pohjoisilla alueilla (missä nisäkkäät ja linnut taas pärjäävät).
| |||