Ero sivun ”Hannusjärvi” versioiden välillä

Hannusjärven rehevöitymiseen ja ravinneketjuun on pyritty vaikuttamaan istuttamalla järveen petokaloja ja [[Hoitokalastus|hoitokalastamalla]] pois pikkukaloja. Vuonna 1998 suoritetut koekalastukset osoittivat, että Hannujärvestä kuoli kaloja runsaasti talvien 1994–1998 aikana [[Happikato|happikadon]] takia. Saaliskaloista 56 % painoi keskimäärin alle 10 g ja 22 % painoi 11–50 g. Saaliista 86 % oli [[särki]]ä, 8 % [[ahven]]ia ja 6 % [[Ruutana|ruutanoita]]. Ruutanoiden osuus kalojen yhteismassasta oli suurin. Vuonna 1998 järveen istutettiin 500 [[Hauki|hauenpoikasta]]. Vuosina 2005 ja 2006 Hannusjärvessä kokeiltiin rysäkalastusta ja vuonna 2005 saaliiksi saatiin yhteensä 174 kg kalaa, mikä vastasi n. 30 kg/ha. Vuonna 2006 kalansaaliiksi muodostui n. 17 kg/ha. Vuoden 2005 saaliista 105 kg oli suuria ruutanoita, jotka aiheuttavat ravintoa etsiessään ravinteiden vapautumista järven pohjasta. Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus laski huomattavasti vuoden 2004 mittausarvosta (n. 220 μg/l) vuonna 2006 mitattuun arvoon (n. 30 μg/l), joskin levämäärän alentuminen ei välttämättä ole seurausta pelkästään hoitokalastuksesta. Haukea järveen on istutettu useaan kertaa vuoden 1998 jälkeen muun muassa vuosina 2003, 2006 ja 2010. Vuonna 2006 suoritetun koekalastuksen perusteella kalakanta on edelleen särkivaltainen, mutta kalojen ikäjakautuma oli alkanut tasaantua.