Ero sivun ”Indeterminismi” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
p (Viitteen kielenhuoltoa)
p (Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja)
Determinismistä kirjoitettaessa usein pidetään sitä ongelmallisena [[Vapaa tahto|tahdonvapauden]] kanssa.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis: | Sivu = | Sivut =162 - 172162–172 | Selite =Alkaen otsikosta: Tahto ja vapaus | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Indeterminismi ei välttämättä tuota tähän mitään ratkaisua.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Sattuma ja kaaos | Julkaisija =Art house | Vuosi =2001 | Tekijä =Ruelle, David | Suomentaja =Pietiläinen, Kimmo
| Luku =V Klassinen determinismi | Sivu = | Sivut =26 - 2826–28 | Selite =Käsittelee vapaan tahdon ongelmaa. | Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-884-305-8 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Jos ajatellaan, että ihmisessä vaikuttaa satunnaisia indeterministisiä ilmiöitä, kuten esimerkiksi hiilen radioaktiivinen isotooppi [[Radiohiiliajoitus|C-14]] niin tämä ei näytä tuovan ratkaisua vapaan tahdon ongelmaan, koska jos satunnainen radiohiilen hajoaminen vaikuttaa aivojen synapsissa olevan elektronin kulkemaan tiettyyn suuntaan ja tämän seurauksena valitset tietyn työpaikan ei päätöksenteko vaikuta olevan yhtään vapaampaa kuin determinismissä vaan vapaina pidetyt teot muuttuisivat arpomiseksi.<ref name="af">{{Kirjaviite| Nimeke =Ajattele, Filosofoi | Julkaisija =Kustannusosakeyhtiö Tammi | Vuosi =2006| Tekijä =Räikkä, Jukka; Siipi, Helena | Suomentaja =| Luku =Teon ja tahdon filosofia | Sivu =74 | Sivut = | Selite =Kappale: ”vapaus ja indeterminismi”| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Tunniste = | Isbn =978-951-26-5527-4| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Filosofia | Julkaisija =Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy | Vuosi =2010 | Tekijä =Toimittanut Papineau, David| Suomentaja =Kilpeläinen, Tapani| Luku =Luku 2, Mieli ja Ruumis; Vapaa tahto | Sivu = | Sivut =63–64 | Selite =Englanninkielinen alkuteos Philosophy | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-951-20-8085-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
| Luku =Teon ja tahdon filosofia | Sivu =74 | Sivut = | Selite =Kappale: ”vapaus ja indeterminismi”| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Tunniste = | Isbn =978-951-26-5527-4| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Filosofia | Julkaisija =Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy | Vuosi =2010 | Tekijä =Toimittanut Papineau, David| Suomentaja =Kilpeläinen, Tapani| Luku =Luku 2, Mieli ja Ruumis; Vapaa tahto | Sivu = | Sivut =63-64 | Selite =Englanninkielinen alkuteos Philosophy | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-951-20-8085-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Ajatuskokeen ohella muutenkin tiedetään, että kvanttimekaaniset ilmiöt ovat melko pienet makroskooppisessa kokoluokassa, johon aivojen synapsit kuuluvat. Molekyylien koko ja aivojen korkea lämpötila tarkoittavat, että kvantti-ilmiöiden vaikutus lienee ihmisessä vähäinen. Ihmisen toiminta on pääosin sähkökemiallisella tasolla tapahtuvaa.<ref>{{Verkkoviite
Filosofiassa on pohdittu myös paljon tapoja joilla ihmismieli voi syntyä ja onko niillä tahdonvapautta. Lähestymistapoja voidaan luokitella kolmeen pääryhmään ja niiden alalajeihin dualismiin ja reduktionistisiin tapoihin. [[Dualismi (filosofia)|Dualismissa]] tietoisuus on itsenäinen ruumiiton subjekti, jolla ei ole avaruudellisia ulottuvuuksia, kuten materiaalisilla esineillä, vaikka monilla lienee tunne, että tietoisuus sijaitsee jossakin korvien välissä ja silmien takana. Materiaalinen ja henkinen todellisuus nähdään tässä toisistaan riippumattomina.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =102 - 106102–106 | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Toinen tapa lähestyä tapaa on reduktionistinen – siinä pyritään palauttamaan tietoisuus johonkin luonnonilmiöön.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995 | Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja =
| Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =119 - 121119–121 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Kolmannessa tavassa tietoisuus nähdään luonnon ja sosiaalisen ympäristön vuorovaikutuksen tulokseksi.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =106 - 108106–108 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
 
Reduktionististen teorioiden osa-alueita voi kuvata mm. kolmella alakäsitteellä: behavioristinen, tietokonemetafora ja konnektionistinen. Behavioristisessa näkökannassa lähtökohtana on, että psyykkiset prosessit ilmenevät ulkoisessa käyttäytymisessä. Sen keskeisiä ongelmia on, että yksi ja sama stimulus tuottaa erilaisia reaktioita, eikä siihen näytä olevan erityistä havaittavaa syytä.<ref>{{Kirjaviite
Tietokonemallissa oletetaan, että kenties ihmisaivot toimivat tietokoneiden tavoin. Menettelytavassa on huomioitu, että monet tehtävät, jotka ihmiset kykenevät tekemään hyvin sujuvat myös tietokoneilta. Käsitetään, että symbolien käsittelyyn ja matemaattiseen logiikkaan perustuva vahva tekoäly voisi yhtä hyvin olla ihmisen aivojen metaforana. Sen innoittamana muistista on etsitty muistipaikkoja ja neuraalista koodia, valitettavasti huonolla menestyksellä.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =112 - 114112–114 | Selite =Kappale: Reduktionistiset teoriat | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Ihmismielen toimintaperiaatteiden vertaaminen koneeseen ei ole uusi ilmiö. Antiikista lähtien tietoisuuden toimintaa on verrattu katapulttiin, väkipyörästöön, paineilmalaitteistoon ja teollisen aikakauden alussa sorvin kaltaisiin koneisiin, aina kulloisenkin uutuuden innoittamana. Uusimpien joukossa vertailujen saralla on tietoisuuden vertaaminen kvanttitietokoneen toimintaan.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001
| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja = Pietiläinen, Kimmo
| Luku =9 Näkymiä kvanttiaikaan | Sivut = 326 – 331 326–331| Selite =Otsikko: Ovatko aivot kvanttitietokone?
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-5202-42-9
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Vertauskuvat ovat aina osoittautuneet hatariksi, ja niin on käymässä myös tietokonemetaforalle.<ref>{{Kirjaviite
2 334

muokkausta