Wikipedia

Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| kuva = MIKASAPAINTING.jpg
| kuvateksti = Amiraali [[Tōgō Heihachirō]] [[Mikasa]]n komentosillalla.
| päivämäärä = [[27. toukokuuta|27.]] – [[28. toukokuuta]] [[1905]]
| paikka = [[Tsushimansalmi]] [[Koreansalmi|Koreansalmen]] itäosassa
| casus =
Rivi 21:
}}
 
'''Tsushiman meritaistelu''' oli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] ratkaiseva taistelu. Se käytiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Japani]]n laivastojen välillä [[27. toukokuuta]] – [[28–28. toukokuuta]] [[1905]], kun Venäjän [[Itämeren laivasto]]n alukset olivat kierrettyään Afrikan [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemen]] ja Intian valtameren kautta saapuneet [[Korean niemimaa|Korean]] ja Japanin väliseen [[Tsushimansalmi|Tsushimansalmeen]]. Itämeren laivaston alukset lähetettiin [[Lüshunkou|Port Arthurin]] laivastotukikohtaan saarroksiin jääneiden Tyynenmeren laivaston alusten tueksi. Port Arthur ehti kukistua ennen kuin Itämeren laivasto pääsi perille.
 
[[Venäjän laivasto]], joka käsitti kaikkiaan 38 alusta ja yli 15 000 henkeä, menetti taistelussa uponneina seitsemän ja antautuneina neljä suurta alusta ja [[keisarillisen Japanin laivasto|Japanin laivasto]] vain kolme [[torpedovene]]ttä, 117 kaatunutta ja 583 haavoittunutta.
Rivi 37:
Tsushiman meritaistelu oli Venäjän–Japanin sodan ratkaisutaistelu. Hävitty sota ja yleinen tyytymättömyys synnyttivät levottomuuksia ympäri keisarikuntaa ja nämä levottomuudet levisivät myös Suomeen syksyllä 1905. Venäjä menetti Itämeren laivastonsa Tsushimassa, ja pääkaupunki [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] jäi ilman hyvää meripuolustusta. Tämä muutti Suomen etelärannikon strategisen merkityksen Venäjälle.
 
Ennen Tsushiman taistelua Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian [[Liepāja]]) tukeutuvaan Itämeren laivastoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehti, Aarni | Nimeke = Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle v. 1856–1914 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos | Vuosi = 2003 | Tunniste = ISBN 951-25-1420-6 | Selite = Väitöskirja}}</ref> Laivaston tuhouduttua Venäjä alkoi rakentaa [[Pietari Suuren merilinnoitus]]ta, jolla [[Suomenlahti]] suljettaisiin voimakkaalla [[rannikkotykistö]]llä [[Porkkalanniemi|Porkkalan]] ja Tallinnan[[Tallinna]]n välillä. Helsinkiin rakennettiin maa- ja merilinnoitus [[Krepost Sveaborg]]. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen.
 
== Alukset ==
[[Kuva:TsuShima Strait.png|thumb|240px|Tsushiman salmiTsushimansalmi (Tsu Shima Strait) kartalla.]]
=== Venäjän laivasto ===
[[Tiedosto:Knyaz'Suvorov1904Kronshtadt.jpg|thumb|240px|Knjaz Suvorov vuonna 1904 Kronstadtissa.]]
*[[Borodino-luokka (taistelulaiva)|Borodino-luokan taistelulaiva]] ''[[Knjaz Suvorov]]'' (vara-amiraali Rožestvenskin lippulaiva, upotettiin)
*Borodino-luokan taistelulaiva ''[[Imperator Aleksandr III (1901)|Imperator Aleksandr III]]'' (upotettiin)
Rivi 89:
 
=== Japanin laivasto (suuret laivat)===
[[KuvaTiedosto:MIKASA&TOGO.jpg|thumb|300px|Japanilainen taistelulaiva ''Mikasa'', amiraali Tōgōn lippulaiva, [[Yokosuka]]ssa, [[Japani]]ssa vuonna [[2004]].]]
 
;Taistelulaivat
Rivi 127:
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat-rivi|Battle of Tsushima}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tsushiman_meritaistelu”