Ero sivun ”Vähähiilihydraattinen ruokavalio” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 96:
Periaatteellisella tasolla transrasvat siis todellakin ovat tyydyttyneitä cis-rasvoja haitallisempia. Kansanterveyslaitoksen mukaan tyydyttyneet cis-rasvat ovat kuitenkin transrasvoja merkittävämpi riski Suomessa <ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/5_1996/rasvattu_elama/ Rasvattu elämä]KTL 1996 </ref>, sillä vaikka cis-rasvat nostavat sekä HDL- että LDL-kolesteroliarvoja, niitä kuitenkin Suomessa syödään paljon enemmän määrällisesti kuin transrasvoja. Finravinto 2002 tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät kuitenkin päivittäin keskimäärin vain 1 gramman transrasvaa, mutta 25-38 grammaa tyydyttynyttä rasvaa. Ongelmia syntyy silloin, jos tuoretuotteiden sijaan suositaan voimakkaasti prosessoituja, keinotekoisesti kovetettuja rasvoja sisältäviä elintarvikkeita, kuten perunalastuja, leivonnaisia, pikaruokaa, eineksiä jne, joissa transrasvojen osuus kaikesta tyydyttyneestä rasvasta on 5-40%. Ongelma on suurin USA:ssa, jossa teollista pikaruokaa runsaasti syövillä amerikkalaisilla transrasvat voivat muodostaa 4-12% koko päivän rasvasaannosta ([http://hypnopaleolaihdutus.com/trans.html]). Sekä NAS että WHO ovat ottaneet tavoitteeksi, että transrasvat muodostaisivat alle 1% kokonaisenergiasaannosta. Transrasvaongelma onkin suurempi USA:ssa kuin Suomessa.
VHH-näkemyksessä on kuitenkin ilmeisesti jonkin verran perää. Aro et al tutkimuksen mukaan (Am J Clin Nutr.
==== VHH: Maitorasvat terveellisiä ====
|