Ero sivun ”Hjalmar Lagerborg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kappalejakoa |
p →Elämäkerta: korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka using AWB |
||
Rivi 3:
== Elämäkerta ==
Hjalmar Lagerborg kuului [[Lagerborg]]in aateliseen sotilassukuun ja hänen isänsä oli Oulun läänin kuvernöörinä toiminut eversti [[Robert Vilhelm Lagerborg]]. Myös Hjalmar Lagerborg kävi vuosina 1854–1861 [[Haminan kadettikoulu]]n, mutta ei ryhtynyt sotilasuralle. Jätettyään palveluksen vänrikkinä hän sai 1861 viran [[Tie- ja vesirakennushallitus|Tie- ja vesirakennushallituksen]] insinöörikunnan ylimääräisenä insinöörinä. Muodollisen insinöörin koulutuksen hän hankki käymällä vuosina 1864–1866 [[Zürich]]in polyteknillisen opiston [[Sveitsi]]ssä ja työskenteli sen jälkeen kaksi vuotta insinöörinä Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa. Vuodesta 1868 Lagerborg toimi ratainsinöörinä [[Valtionrautatiet|Valtionrautateillä]] ja osallistui 1870-luvulla muun muassa [[Tampere]]en ja [[Turku|Turun]] ratayhteyksien rakentamiseen.<ref name="KB" /> Hänestä tuli 1877 liikennetirehtöörin apulainen.<ref name="KB" /> Vuosina 1881–1887 Lagerborg oli Suomen Valtionrautateiden virkamiehenä [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Hän perusti vuonna 1874 myös oman sahan [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]]
Lagerborg nimitettiin vuonna 1887 [[Postihallitus|Suomen postilaitoksen]] pääjohtajaksi hänen tehtyään aiemmin samana vuonna postialaa koskeneen opintomatkan Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Virkanimityksen järjestäjäksi on arveltu [[Liberaalinen puolue|liberaaleihin]] kuulunutta senaattori [[Leo Mechelin]]iä, sillä Lagerborgin perhe tunnettiin liberaaleja lähellä olevana. Lagerborg laittoi Suomen postilaitoksen ojennukseen kiertokirjein ja muun muassa kielsi tupakoinnin postitoimipaikoissa niiden aukioloaikoina. Hän pyrki jarruttamaan vuonna 1890 annetun [[postimanifesti]]n toimeenpanoa, jolla Suomen postilaitos siirrettiin Venäjän sisäministeriön alaisuuteen. Hänen mielestään esimerkiksi vaatimus kaupunkien ja [[Viipurin lääni]]n postivirkailijoiden täydellisestä venäjän kielen taidosta oli kohtuuton. Lagerborg oli muutenkin venäläistämiskysymyksen suhteen [[Perustuslailliset|perustuslaillisen]] passiivisen vastarinnan kannattaja, joten hänen asemansa hankaloitui [[Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana. Elokuussa 1902 hän jättäytyi kahden kuukauden sairauslomalle. Samoihin aikoihin hän kieltäytyi julkaisemasta laittomana pitämäänsä Venäjän sisäministerin määräystä epäilyttävinä pidettyjen henkilöiden postin salaisesta avaamisesta ja tutkimisesta. [[Suomen kenraalikuvernööri|Kenraalikuvernööri]] [[Nikolai Bobrikov]] alkoi painostaa häntä määräyksen julkaisemiseen. Tässä tilanteessa Lagerborg jätti joulukuun 1902 alussa eroanomuksensa, jonka senaatti hyväksyi Bobrikovin vastustuksesta huolimatta.<ref name="KB" />
| |||