Ero sivun ”Olli Kivinen (arkkitehti)” versioiden välillä

p
→‎Suunnittelutyöt ja opit: korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka using AWB
p (w)
p (→‎Suunnittelutyöt ja opit: korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka using AWB)
 
==Suunnittelutyöt ja opit==
Jo Meurmanin toimistossa Kivinen oli mukana suunnittelemassa 1950-luvun alussa valmistuneita [[Kajaani]]n ja [[Joensuu]]n yleiskaavoja. Kivisen tärkeitä varhaisia suunnittelutyönsä olivat 1956 valmistunut [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] yleiskaava ja vuoden 1957 [[Hämeenlinna]]n yleiskaava.<ref name="kb"/> Niissä hän kehitteli tietyn suuruisiin hajakeskitettyihin [[Lähiöt Suomessa|lähiöihin]] perustuneen kaupunkirakenteen, ”keuhkokaavion”, jota sovellettiin seuraavina vuosikymmeninä hyvin laajasti Suomen kaupunkien yhdyskuntasuunnittelussa.<ref name="mfa"/> Hämeenlinnan yleiskaavassa hän kiinnitti paljon huomiota autoliikenteen kasvuun ja päätti siksi linjata [[Hämeenlinnan moottoritie|moottoritien]] kulkemaan suoraan kaupungin keskustan vierestä. Kivinen suunnitteli yleiskaavat myös [[Kuopio]]on (1961), [[Varkaus (kaupunki)|Varkauteen]] (1966), [[Mikkeli]]in (1967), [[Forssa]]an (1967), [[Jyväskylä]]än ja [[Jyväskylän maalaiskunta]]an (1968), [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]]an ja [[Karhula]]an (1969), [[Hyvinkää]]lle (1971) ja [[Turku]]un (1968–1976).<ref name="kb"/>
 
Kivisen vuonna 1960 valmistuneen väitöskirjan aiheena oli Suomen kaupunkikeskustojen [[Rakennusoikeus|rakennusoikeuden]] kehitys. Siinä missä suomalaisen kaupunkisuunnittelun siihenastisena pääauktoriteettina pidetty O.-I. Meurman oli kiinnostunut ensisijaisesti esikaupunkien suunnittelusta, Kivisen väitöskirja siirsi huomion vanhojen kaupunkikeskustojen uudistamiseen. Paradigmanvaihdosta vahvisti Kivisen tulo samana vuonna Meurmanin seuraajana TKK:n asemakaavaopin professoriksi sekä Helsingissä ja Turussa 1961 esitelty näyttely ”Kaupunkien keskustakriisi”. Toisin kuin Meurman, Kivinen ihaili [[Le Corbusier]]in edustamaa kaupunkisuunnittelun [[Funktionalismi|funktionalistista]] suuntausta, joka tähtäsi kaupunkien täydelliseen uudistamiseen. Kivisen toiminta osaltaan vaikutti siihen, että monissa Suomen kaupungeissa lisättiin seuraavina vuosina huomattavasti keskusta-alueiden rakennusoikeitta, mikä usein johti laajamittaiseen vanhan rakennuskannan purkamiseen. Vuoden 1962 [[Kemi]]n keskustan asemaakaavakilpailun voittanut ehdotus puolestaan esitteli Kivisen ja hänen oppilaidensa tavaramerkeiksi muodostuneet, nelikentiksi puistokäytävillä jaetut ”tuulimyllykorttelit”, joiden sisäpihoille jäi tilaa autopaikoille ja leikkialueille. Kivinen suunnitteli keskusta-alueiden asemakaavat myös Kajaaniin (1964), Kotkaan (1964), [[Hamina]]an (1965) ja [[Iisalmi|Iisalmeen]] (1970). Näistä Haminan kaava oli ensimmäinen, jonka lähtökohtana oli vanhan rakennuskannan edes osittainen suojeleminen eikä purkaminen.<ref name="kb"/>
Kivisen professorikautena yhdyskuntasuunnittelun merkitys TKK:n arkkitehtikoulutuksessa lisääntyi huomattavasti. Hänen tavoitteisiinsa kuului suunnittelun rationalisointi ja tehostaminen, jotta se sopisi paremmin yhteen yhä teollisemmaksi muuttuneen rakentamisen kanssa ja mahdollistaisi nopeamman rakentamisen. Asuntorakentamisen voimakas lisääntyminen ja nopeutuminen 1960-luvulla johti suunnitteluprosessien teknokratisoitumiseen ja hyvin pelkistettyjen talotyyppien käyttöön. Osin Kivisen johdolla 1968 Teknilliseen korkeakouluun perustetun jatkokoulutuskeskuksen tarkoitus oli opettaa yhdyskuntasuunnittelua muiden tieteenalojen edustajille, joita kyseiseen suunnitteluun yhä laajemmin osallistui. Kivinen toimi tämän laitoksen johdossa vuodesta 1972 eläkkeelle jäämiseensä asti.<ref name="kb"/>
 
Kivisen suunnittelemia yksittäisiä rakennuksia ovat muun muassa Kuopion siunauskappeli (1957), Helsingin [[Laajasalo]]n terassitalot (1968–1970), [[Lauttasaaren ostoskeskus]] (1970) ja sitä ympäröivät asuinkerrostalot Helsingin [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]] sekä Helsingin Lehtisaareen valmistuneet ostoskeskus (1967), [[Pyhän Laurin kappeli (Lehtisaari)|Pyhän Laurin kappeli]] (1983), ja hänen oma kotitalonsa.<ref name="kb"/><ref name="vahtera">Kalle & Ulla Vahtera: [http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_36.html Kivinen, RY Rakennettu ympäristö 1/2008, s. 42.] Rakennustieto.fi. Viitattu 15.10.2016.</ref><ref name="kb"/><ref>Karitta Laitinen: [http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf ''Helsingin ostoskeskukset'', s. 14, 16, 48] Aalto-yliopisto 2012. Viitattu 15.10.2016.</ref><ref>[http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/pyhan-laurin-kappeli Pyhän Laurin kappeli] Helsingin kirkot. Viitattu 15.10.2016.</ref> Kivisen toimisto suunnitteli rakennukset myös kaavoittamiinsa Raahen Ollinsaareen ja Espoon Leppävaaran keskustaan.<ref name="mfa"/><ref name="kb"/> Kivinen suunnitteli myös vuonna 1957 paljastetun [[Kuoreveden kirkko|Kuoreveden kirkon]] sankariristin.<ref>{{kirjaviite| Tekijä=Antero Tuomisto| Vuosi= 1998 | Nimike= Suomalaiset sotamuistomerkit| Julkaisija = Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies| Julkaisupaikka=Espoo | Tunniste = ISBN 952-9872-05-4 Sivu 284}}</ref>
 
Suunnitteluihanteiden muuttumisen vuoksi Kivisen suunnittelutöihin kohdistettiin varsinkin 1980-luvulta alkaen myös paljon kritiikkiä. Niitä moitittiin esimerkiksi vanhan rakennuskannan ja ympäristön jyräämisestä tehokkuuden nimissä.<ref name="kb"/><ref name="vahtera"/>
13 002

muokkausta