Ero sivun ”Ernst Linder” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka, typos fixed: yhtäaikaa → yhtä aikaa using AWB
p (→‎Aiheesta muualla: - tarkempi luokka)
p (korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka, typos fixed: yhtäaikaa → yhtä aikaa using AWB)
 
==Ennen Suomen sisällissotaa==
Ernst Linderin isä oli toimittaja ja poliitikko [[Ernst Linder (poliitikko)|Ernst Linder]], joka kuoli [[lavantauti]]in vain muutamaa viikkoa poikansa syntymän jälkeen. Linder syntyi [[Åminnen kartano (Raasepori)|Åminnen kartanossa]] Pohjan kunnassa, mutta hänen äitinsä Maria Lavonius meni vuonna 1872 toisiin naimisiin ruotsalaisen suurliikemiehen [[Oscar Ekman]]in kanssa, jolloin perhe muutti asumaan Tukholmaan. Linder säilytti kuitenkin yhteyden myös synnyinmaahansa Suomeen ja oppi myöhemmin auttavan suomen kielen taidon. Mannerheimiin hän tutustui jo lapsena ja heidän ystävyytensä muodostui elinikäiseksi.<ref name="KB" /><ref name="SBL">Stig Jägerskiöld: [http://sok.riksarkivet.se/SBL/Presentation.aspx?id=10519 Ernst Linder] {{sv}} Svenskt Biografiskt Lexikon (1980–1981). Ruotsin valtionarkisto.</ref><ref name="KB" />
 
Linder suoritti yksityisen ylioppilastutkinnon vuonna 1887 ja värväytyi samana vuonna vapaaehtoisena Ruotsin ratsastavaan henkikaartiin. Hän opiskeli [[Karlbergin sotakorkeakoulu|Karlbergin sotakoulussa]] 1888–1889, [[Hannover]]in sotilasratsastuskoulussa 1893–1895 ja [[Ruotsin sotakorkeakoulu]]ssa 1900–1902. Linder oli ratsastavassa henkikaartissa aliluutnanttina vuodesta 1889, luutnanttina vuodesta 1895 ja rykmentin majoitusmestarina 1902–1903. Oltuaan välillä kokelaana Ruotsin yleisesikunnassa hän sai 1905 ylennyksen [[ratsumestari]]ksi. Vuosina 1909–1911 Linder oli Ruotsin sotilasattaseana [[Pariisi]]issa ja [[Lontoo]]ssa. Sen jälkeen hän oli majuriksi ylennettynä 1912–1915 Strömsholmin ratsastuskoulun johtajana, kunnes palasi everstiluutnanttina vanhaan rykmenttiinsä.<ref name="SBLKB" /><ref name="KBSBL" />
 
==Suomen sisällissodassa==
Linder erosi Ruotsin armeijasta helmikuussa 1918 liittyäkseen vapaaehtoisena Suomen valkoiseen armeijaan ja sai eronsa yhteydessä everstin arvon.<ref name="SBL" /> Hän oli merkittävin Suomen sisällissotaan vapaaehtoisina osallistuneista ruotsalaisista ja ylipäällikkö Mannerheimin tärkeä luottomies.<ref name="KB" /> Linder saapui [[Seinäjoki|Seinäjoelle]] 10. helmikuuta ja Mannerheim nimitti hänet [[Satakunnan Ryhmä]]n komentajaksi. Satakunnassa Linder piti asemansa punaisten hyökkäyksiä vastaan ja osallistui Mannerheimin kanssa [[Tampere]]tta vastaan suunnatun suuren operaation suunnitteluun. [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] yhteydessä [[Linderin ryhmä]] sai tehtäväkseen saartaa kaupungin lännestä.<ref name="SBL" /> Varsinaisessa valtausoperaatiossa se ei kuitenkaan näytellyt keskeisintä osaa.<ref name="KB" /> Linder ylennettiin Suomen armeijassa kenraalimajuriksi Tampereen antautumispäivänä 6. huhtikuuta. Tampereen kukistumisen jälkeen Satakunnan Ryhmä eteni lounaaseen ja valtasi [[Pori]]n 13. huhtikuuta.<ref name="SBL" />
 
Sisällissodan loppuvaiheessa Linder nimitettiin 29. huhtikuuta [[Savon Ryhmä]]n komentajaksi.<ref name="mannerheim">[http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_linder.htm Ernst Linder] Mannerheim.fi. Viitattu 24.5.2015.</ref> Hän sai tehtäväkseen vallata [[Kymenlaakso]] sodan viimeisenä merkittävänä operaationa. Nopea operaatio päättyi 4. toukokuuta [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]]n ja [[Hamina]]n valtaukseen. Linder erosi Suomen armeijasta yhtäaikaayhtä aikaa protestiksi eronneen Mannerheimin kanssa toukokuun lopussa 1918.<ref name="SBL" /> Mannerheimin tultua saman vuoden lopulla Suomen valtionhoitajaksi myös Linder palasi Suomen armeijaan ja hänet nimitettiin 12. joulukuuta [[Suomen ratsuväki|Suomen ratsuväen]] tarkastajaksi. Hän erosi uudelleen Mannerheimia seuraten 24. heinäkuuta 1919 ja matkusti yhdessä tämän kanssa Länsi-Eurooppaan.<ref name="SBL" /><ref name="mannerheim" />
 
==Myöhemmät vaiheet==
Linder erosi myös Suomen armeijan reservistä kesäkuussa 1920 ja siirtyi Ruotsin armeijan reserviin. Pettymyksekseen hän ei saanut tehtäviä aktiivipalveluksessa.<ref name="SBL" /> Suomalaistaustainen Linder ohitettiin ratsastavan henkikaartin komentajaa nimitettäessä vuonna 1920 mahdollisesti siksi, että [[Ahvenanmaan kysymys|Ahvenanmaan kiista]] kiristi tuolloin Ruotsin ja Suomen välejä.<ref name="KB" /> Hänet kuitenkin ylennettiin kenraaliluutnantiksi Ruotsin reservissä 1927 ja Suomen reservissä 1938. Linder pyrki maailmansotien välisenä aikana kehittämään Suomen ja Ruotsin suhteita ja edistämään pohjoismaista puolueettomuussuuntausta Suomessa. Hän toimi vuodesta 1920 kuolemaansa asti ystävyysseura [[Samfundet Sverige-Finland]]in puheenjohtajana. Linder julkaisi useita Suomea ja Suomen sisällissotaa käsitelleitä teoksia, joista suomennettiin ''Muistelmia Suomen vapaussodasta'' (1921) ja ''Kuudentoista vuoden takaa'' (1936).<ref name="SBLKB" /><ref name="KBSBL" /> Hän osallistui myös 1920- ja 1930-luvulla käytyyn keskusteluun Ruotsin maanpuolustuksesta.<ref name="SBL" />
 
[[Tiedosto:Ernst Linder and Carl August Ehrensvard.png|right|thumb|[[Svenska Frivilligkåren]]in komentaja kenraaliluutnantti Ernst Linder (oik.) ja hänen esikuntapäällikkönsä everstiluutnantti [[Carl August Ehrensvärd (1892–1974)|Carl August Ehrensvärd]] Torniossa talvisodan aikana 1940.]]
[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä 71-vuotias Linder nimitettiin johtamaan ruotsalaista vapaaehtoisjoukkoa [[Svenska Frivilligkåren]]ia, joka saapui [[Tornio]]on 6. tammikuuta 1940 ja siirtyi [[Sallan taistelut (talvisota)|Sallan rintamalle]]. Linder sai 28. helmikuuta vastuulleen koko Pohjois-Suomen puolustuksen [[Oulu]]–[[Paanajärvi]]-linjan pohjoispuolella. Sota kuitenkin päättyi jo kahta viikkoa myöhemmin. Linder ylennettiin talvisodan jälkeen Suomen armeijassa ratsuväenkenraaliksi.<ref name="SBLKB" /><ref name="KBSBL" /><ref name="mannerheim" /> [[Jatkosota]]an Linder ei enää osallistunut ja hän oli huolissaan Suomen tulemisesta riippuvaiseksi [[Natsi-Saksa|Saksasta]].<ref name="SBL" />
 
Linder kuoli vuonna 1943 ja hänet haudattiin [[Norra begravningsplatsen]]in hautausmaalle Tukholmassa.<ref>[http://hittagraven.stockholm.se/sv/Norra-begravningsplatsen/1/15E/21/1 Norra begravningsplatsen, kvarter 15E, gravnummer 21] {{sv}} Hittagraven. Viitattu 25.5.2015.</ref>
13 002

muokkausta