Ero sivun ”Yrjö Koivisto” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka using AWB
p (kh)
p (korjattu linkki täsmennyssivuun Kotka using AWB)
 
 
==Urheilu-ura ja opinnot==
Yrjö Koivisto edusti kouluaikanaan Jyväskylässä paikallista Suomalaisen Lyseon Urheiluseuraa. Hän saavutti 17-vuotiaana seiväshypyssä [[Kalevan-ottelu 1913|SM-hopeaa 1913]] tuloksella 320 ja hävisi viisi senttiä [[Urho Peltonen|Urho Peltoselle]]. Syyskuussa 1913 hän ylitti 330 ja oli vuositilastossa toinen [[Julius Saaristo]]n 333-tuloksen jälkeen. Hän hyppäsi [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]]ssa 7. kesäkuuta 1914 Suomen ennätyksen 350,4 ja oli seuraavassa kuussa [[Malmö]]n [[Balttilaiset kisat|Balttilaisissa kisoissa]] kolmas tuloksella 350. Sen jälkeen hän kilpaili vielä kaudella 1914 [[Kööpenhamina]]ssa ja [[Tukholma]]ssa saavuttaen saman tuloksen eli 350 kummallakin paikkakunnalla.<ref name="Heantkaik">He antoivat kaikkensa s. 42–43</ref>
 
Koivisto voitti [[Kalevan-ottelu 1914|syyskuussa 1914]] [[Helsinki|Helsingissä]] Suomen mestaruuden SE-tuloksella 357 ja paransi seuraavana kesänä heinäkuussa 1915 [[Tampere]]ella tulokseen 360,7. [[Kalevan kisat 1915|Elokuun 1915 SM-kisoissa]] hän hävisi [[Arvo Järvinen|Arvo Järviselle]] tulosten ollessa 340 ja 330.<ref name="Heantkaik"/>
 
Koivisto kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1918. Hän kävi Haminan taistelukoulun niin ikään vuonna 1918.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Jääkärikausi==
[[Kuva:1. komppania.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania.]]
Koivisto opiskeli Jyväskylän lyseossa, mistä hän erosi viimeiseltä luokalta liittyäkseen vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 14. elokuuta 1916 ja komennettiin Suomeen. Suomenna hänen tehtäväkseen tuli toimia Sotkamon etappiaseman hoitajana. Suomesta takaisin Saksaan Koivisto palasi omaan joukko-osastoonsa 29. maaliskuuta 1917. Paluunsa jälkeen hän osallistui Polangenissa vuonna 1917 järjestetyille erikoiskursseille ([[Sprengkommando Polangen|pommarikurssi]]).<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Suomen sisällissota==
Koivisto saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an aluksi joukkueenjohtajaksi [[8. jääkäripataljoona]]an, josta hänet siirrettiin 24. maaliskuuta 1918 alkaen 4. Jääkärirykmentin [[11. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Hän otti osaa [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|sisällissodan taisteluihin Viipurissa]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissodan jälkeinen sotaisa aika==
Koivisto palveli sisällissodan jälkeen nuorempana upseerina 4. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin pian sodan päättymisen jälkeen Jääkäripataljoona 4. Pataljoona tunnettiin myöhemmin nimillä Jääkäripataljoona 2, Pohjolan jääkäripataljoona ja Kajaanin sissipataljoona. Koivisto joutui eroamaan armeijan palveluksesta, koska hän liittyi [[Viron vapaussota]]an lähteviin joukkoihin. Virossa hänet sijoitettiin päälliköksi [[Pohjan pojat|Pohjan Poikain]] rykmentin 1. pataljoonan 2. komppaniaan. Viron vapaussodassa hän otti osaa taisteluihin Varnassa, Valkissa, Tulbessa, Mesulissa, Koikylässä, [[Alūksne|Marienhurgissa]] ja Telvassa. Hänen vastuunsa lisääntyi kun jääkärikapteeni [[Erkki Hannula]]n haavoituttua 18. maaliskuuta 1919 joutui hän 1. pataljoonan komentajaksi ja otti pataljoonan komentajana osaa taisteluihin [[Petseri]]n rintamalohkolla muun muassa Ruskij Borissa, Kaknassa ja Mihalkinassa. Koivisto haavoittui itsekin Ruskij Borissa 20. maaliskuuta 1919, mutta kykeni siitä huolimatta johtamaan pataljoonaa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
Koivisto palasi Virosta takaisin Suomeen ja astui armeijan palvelukseen Kaartin jääkäripataljoonaan 1. lokakuuta 1919, missä hänet määrättiin nuoremmaksi upseeriksi 3. komppaniaan. Koivisto komennettiin jälleen sotatehtäviin ja hän astui 26. joulukuuta 1919 [[Petsamon retket|Petsamon retkikunnan]] palvelukseen ja hänet sijoitettiin päälliköksi 1. komppaniaan. Hän kaatui [[Salmijärvi (Petsamo)|Salmijärvellä]] 1. huhtikuuta 1920 käydyssä taistelussa, jonne hänet aluksi haudattiin, mutta josta hänen ruumiinsa myöhemmin siirrettiin Jyväskylän sankarihautaan.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
Yrjö Koiviston viime hetkien tapahtumista on kirjoittanut [[Sulo-Weikko Pekkola]] kirjassaan Petsamoa perimässä.
|Ylennykset=Vänrikki 11. helmikuuta 1918
*Luutnantti 31. heinäkuuta 1919
|Kunniamerkkinauhat=[[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera kunniamerkkinauha]][[File:SVR ritarimerkki miekkojen kera.png|50px|Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk ritarimerkki miekkojen kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|80px|Jääkärimerkki]]
|Kunniamerkit=Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
*Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki miekkojen kera
13 002

muokkausta