Ero sivun ”Mario Bonnard” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki
p →‎Elokuvaura: pieni k-korjaus taas. Joskus sanaa tarkoituksellisesti ei kirjoiteta niinkuin pitäisi.
Rivi 2:
 
==Elokuvaura==
Bonnard aloitti uransa näyttelijänä [[Ambrosio Film]]illä vuonna 1911. Hänen tunnetuin roolinsa oli elokuvassa ''[[Ma l’amor mio non muore!]]'' (”Mutta rakkauteni ei kuole!”, 1913), joka teki hänestä yhden italialaisen [[mykkäelokuva]]n suurimmista tähdistä. Vuodesta 1917 lähtien Bonnard toimi myös ohjaajana työskennellen välillä [[Ranska]]ssa ja [[Saksa]]ssa. Hänen ensimmäisiä äänielokuviaan oli ''[[Varastettu ääni]]'' (''Tre uomini in fracfrak'', 1932), joka tunnetaan De Filippon veljesten ja [[Assia Noris]]in elokuvadebyyttinä.<ref>Moliterno, s. 44–45.</ref>
 
Bonnardin myöhempiä ohjaustöitä olivat kaksi suosittua [[melodraama]]a, [[Cesare Zavattini]]n ja [[Federico Fellini]]n käsikirjoittama ''Avanti c’è posto'' (1942) sekä [[Campo de’ Fiori (elokuva)|''Campo de’ Fiori'']] (1943), joka oli [[Anna Magnani]]n ensimmäisiä merkittäviä elokuvia. Ohjaajan viimeisiin teoksiin kuuluva [[peplum]]elokuva ''[[Pompeijin viimeiset päivät (vuoden 1959 elokuva)|Pompeijin viimeiset päivät]]'' muistetaan lähinnä siitä, että sen viimeisteli nuori [[Sergio Leone]].<ref>Moliterno, s. 45.</ref>