Ero sivun ”Rekisteri (ääni)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Korjattiin "Lähteet"-osiota
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
noissa hertseissä ei ollut mitään järkeä, miesten modaali mukamas 75-100 hertsiä kamoon kun puheäänikin korkeampi
Rivi 1:
'''Rekisteri''' on [[Ihmisääni|ihmisen äänenkäytössä]] tapa tuottaa ääniä samalla periaatteella eli [[Äänihuulet|äänihuulten]] samankaltaisella värähtelyllä. Yhdessä rekisterissä [[äänenväri]] kuulostaa samanlaiselta. Rekisteri on yhteydessä [[sävel|sävelkorkeuteen]] niin, että muuttaessaan [[äänenkorkeus|äänenkorkeuttaan]] tietyn rajan yläpuolelle tai alapuolelle henkilö joutuu vaihtamaan rekisteriä. Myös [[Äänenvoimakkuus|äänenvoimakkuuden]] vaihto voi edellyttää rekisterin vaihtamista. Jotkin sävelkorkeudet henkilö voi kuitenkin tuottaa useammassa kuin yhdessä rekisterissä.<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 44–46.</ref>
 
Rekistereitä erotellaan neljä, matalimmasta korkeimpaan: [[narina]], [[modaalirekisteri]], [[falsetti]] ja [[vihellysrekisteri]].<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 49.</ref>
 
==Narina==
Rivi 8:
==Modaalirekisteri==
[[Kuva:Vocal fold animated.gif|thumb|Modaalirekisterissä äänihuulet värähtelevät kauttaaltaan.]]
Modaalirekisterissä tuotetaan normaali puhe. Siinä äänihuulet värähtelevät koko pituudeltaan ja syvyydeltään ja äänirako sulkeutuu tiiviisti värähtelyn aikana. Limakalvo on löysänä ja värähtely on selvästi kaksivaiheista, eli äänihuulten alapinnat lähentyvät ja loitontuvat ennen yläpintoja. Modaalirekisterissä sävelkorkeusvaihtelualue on miehillä noin 75–100 Hz ja naisiilla noin 130–750 Hz.<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 46.</ref> Äänen voimakkuutta lisätään ääniraon alapuolista ilmanpainetta ja adduktiota lisäämällä, ja sävelkorkeutta venyttämällä äänihuulia pituussuunnassa.<ref name="ll-47" />
 
==Falsetti==
{{pääartikkeli|[[Falsetti]]}}
[[Kuva:Vocal fold falsett animated.gif|thumb|Falsetissa äänihuulet värähtelevät vain osittain.]]
Falsettirekisterissä äänirako ei välttämättä sulkeudu lainkaan värähtelyn aikana, eikä värähtelyn kaksivaiheisuus ole selvästi havaittavissa. Ääni kuulostaa ohuelta ja värittömältä. Falsettirekisterissä on mahdollista saavuttaa korkeampia ääniä kuin modaalirekisterissä, jolloin äänihuulissa on pituusvenytystä ja niiden limakalvo on pingottunut. Falsetin sävelkorkeus on miehillä noin 150–750 Hz ja naisilla noin 220–1700 Hz. Falsettimoodiksi voidaan luokitella myös se äänihuulivärähtelytapa, jolla tuotetaan niin sanottu matalin mahdollinen ääni, jolloin äänihuulet ovat erilleen vetäytyneet.<ref name="ll-46-47">Laukkanen & Leino 1999, s. 46–47.</ref>
 
Falsetissa on käytössä ilmeisesti erilaisia sävelkorkeuden säätelymekanismeja, joista toisiin liittyy äänihuulten pituuden lisääminen ja toisiin värähtelevän osan lyhentyminen.<ref name="ll-47">Laukkanen & Leino 1999, s. 47.</ref>
Rivi 23:
 
==Vihellysrekisteri==
Vihellysrekisterin äänet ovat erittäin korkeataajuuksisia, noin 1000 hertsistä ylöspäin, ja niitä pystyvät tuottamaan lähinnä vain naiset ja lapset. Äänet muistuttavat soinniltaan [[huilu]]a tai vihellystä. Äänet tuotetaan mahdollisesti äänihuulilla viheltämällä eli saamalla aikaan pieni vihellysrako äänihuulten väliin. Toisaalta ääni voi myös olla pelkästään poikkeuksellisen korkea falsettiääni, jota tuotettaessa äänihuulet pingotetaan hyvin jäykiksi.<ref>Laukkanen & Leino 1999, s. 50.</ref>
 
Laulaja [[Mariah Carey]] tunnetaan taidoistaan laulaa vihellysrekisterissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/music/music-news/11584197/Mariah-Carey-how-she-hits-those-highs.html | Nimeke = Mariah Carey: how she hits those highs | Tekijä = Vincent, Alice | Ajankohta = 6.5.2015 | Julkaisu = The Telegraph | Viitattu = 23.11.2016 }}</ref>