Ero sivun ”Aleksandr Puškin” versioiden välillä

Vuonna 1831, aikana jolloin Puškinin kirjallinen vaikutus kasvoi, hän tapasi toisen venäläisen varhaisen kirjailijan, [[Nikolai Gogol]]in. Luettuaan Gogolin vuosien 1831–1832 novellit ’’Dikankan iltoja’’, Puškin tuki häntä kriittisesti ja esittiesitteli joitainjoitakin Gogolin kuuluisimpia novelleja vuonna 1836 perustamassaan lehdessä ’’Aikalainen’’('Aikalainen'). Puškin ja hänen vaimonsa Natalja Gontšarova tulivat säännöllisiksi vieraiksi hovipiireissä. Pitkällisen empimisen jälkeen Natalja hyväksyi Puškinin kosinnan huhtikuussa 1830 saadessaan takeet, ettei tsaristisella hallinnolla ollut aikomuksia vainota vapaamielistä runoilijaa. He kihlautuivat virallisesti 6. toukokuuta 1830 ja lähettivät hääkutsut. Häitä siirrettiin vuodella puhjenneen koleraepidemian ja muiden vaikeuksien vuoksi. Avioliitto solmittiin 18. helmikuuta 1831 (vanhaa lukua) Isossa taivaaseenastumisen kirkossa Moskovan Bolšaja Nikitskaja -kadulla. Kun tsaari myönsi Puškinille alimman hovivirkanimikkeen, runoilija raivostui, koska koki tsaarin yrittävän nöyryyttää häntä antamalla ymmärtää, että Puškin oli hyväksytty hoviin ei hänen omien ansioidensa vuoksi, vaan että hänen vaimonsa (jolla oli monia ihailijoita tsaari mukaan lukien) voisi osallistua hovin tanssiaisiin.

Vuonna 1837 Puškin oli vajoamassa yhä syvempiin ja syvempiin velkoihin, ja hän kohtasi juoruja, että hänen vaimonsa oli aloittanut rakkausjutun. Vastauksena Puškin haastoi Nataljan väitetyn rakastajan, oman lankonsa – siitäkin huolimatta, että tämä oli 10. tammikuuta 1837 nainut Natalian sisaren Jekaterina Gontšarovan – Georges d’Anthèsin kaksintaisteluun, joka käytiin 10. helmikuuta 1837 ja jossa molemmat haavoittuivat. Luoti osui pernaan ja Puškin kuoli kaksi päivää myöhemmin. Kaksintaistelu oli Venäjällä laitonta, ja Anthès vangittiin, mutta syytteistä häntä vastaan luovuttiin. Puškinin viimeinen koti on nyt hänen kotimuseonsa.

== SuomennoksiaSuomennetut teokset ==

Puškinin tuotantoa julkaistiin Suomessa ensimmäiseksi ruotsin kielelläruotsiksi [[F. A. von Platen]]in kääntämänäkäännöksinä vuonna 1825.<ref name="Fredrik von Platen">{{Kansallisbiografia|4471|Fredrik von Platen}}</ref><ref name="aikakauskirja 1952">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurmio, Yrjö | Nimike = Historiallinen aikakauskirja | Kappale = F. A. von Platenin puhe Hämeenlinnan lukuseuran ensimmäistä vuosikokousta varten v. 1826 | Vuosi = 1952 | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura, Historian Ystäväin Liitto | Sivu = 31-41 | www = http://books.google.com/books?id=3EnUAAAAMAAJ&dq=Katajiston+kartano&q=Katajiston#search_anchor | www-teksti = Google Books | Viitattu = 7.11.2009 }}</ref>

<ref name="museum">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museum.ru/M1505| Nimeke = Muzei-zapovednik A. S. Puškina "Mihailovskoje" (Puškinski zapovednik) | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Venäjän museoiden sivusto, museum.ru | Viitattu =3.11.2013 | Kieli ={{ru}} }}</ref>