Versio 18. maaliskuuta 2017 kello 14.38 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p →‎Lähteet: typo lähdeviitteessä ← Vanhempi muutos		Versio 31. toukokuuta 2017 kello 20.10 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta +lähde, järjestyslaki Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:4 bo shuriken.JPG\|thumb\|''Bo-shuriken'', heitettävä metallipiikki.]] '''Shurikenit''' ovat heitettäviä teräaseita. Shurikenia käsittelevää taistelutaitoa kutsutaan [[shurikenjutsu\|shuriken-jutsuksi]] ({{k-ja\|手裏剣術\|shurikenjutsu}}).<ref>Draeger, s. 72-73</ref> Vastoin yleisiä uskomuksia, shurikeneja ei suunniteltu käytettäväksi ensisijaisena aseena, vaan harhauttamiseen tai taktiseksi aseeksi. Luultavasti shurikenin tarkoitus oli vammauttaa tai kiinnittää vastustajan huomio hetkeksi muualle. Hyökkäykseen lähtevä vihollinen saatiin mahdollisesti hämmentymään teräaseen osuessa; näin saatiin hiukan lisäaikaa oman vastatekniikan tuottamiseen. Hyvin harvoin tällainen pieni teräase sai aikaiseksi vakavia vammoja puhumattakaan kuolemasta. Rivi 8: Samuraiden shurikenina saatettiin käyttää pitkän miekan yhteydessä kuljetettua syömävälinettä jota opeteltiin varta vasten heittämään, shurikenina käytettiin myös teroitettuja hiusneuloja, tavallisia, isoja rautanauloja tai metallisia syömäpuikkoja, jollaiset olivat yleisiä Koreassa. Joissain tapauksissa bo shurikenit oli tehty varta vasten heittoaseiksi, niitä saatettiin kantaa näkyvillä varustuksen yhteydessä esimerkiksi käsivarren tai säären suojuksessa, jossa ne toimivat lisäsuojana jos niille ei taistelussa ollut käyttöä. Vanhimman katkeamattoman Japanilaisen [[bujutsu]]-koulukunnan [[Tenshin shōden Katori shintō-ryū]]n ~~({{k-ja\|手裏剣術\|[[shurikenjutsu]]}},~~ heittopiikin käyttötekniikat) ovat tehokkaita kuuden metrin etäisyydelle saakka. Tämä tarkoittaa, että heittopiikkien käytön hallitseva voi puolustautua salkoaseella (keihäs ''[[Yari (keihäs)\|yari]]'' tai [[naginata]]) varustautunutta vastaan tarvitsematta jäädä näiden tehokkaalle toimintaetäisyydelle.<ref>~~Risuke~~ Ōtake, s. 230-231</ref> == Heittotähti, ''hira shuriken'' == [[Tiedosto:Ninja_Shuriken.jpg\|thumb\|150px\|Heittotähti]] Heittotähti tunnetaan myös nimillä ''shaken'' ja ''kurumaken''. Ne ovat olleet käytössä [[Ninja\|ninjoilla]] ja [[samurai\|samurailla]].<ref>Draeger, s. 72-73</ref> Todennäköisesti heittotähdet olivat enemmänkin ninjojen välineistöä kuin samurailuokan aseita. {{lähde}} Heittotähdissä oli useita teriä, joskin neliteräiset olivat yleisempiä, sillä moniteräisempiä pidettiin liian huomiota herättävinä tai vaikeina käsitellä. Heittotähtiä voitiin myös käyttää harvinaisemmilla tavoilla kuten iskemällä teräviä heittotähtiä maahan "miinaksi".<ref>Draeger, s. 72-73</ref> == Shurikenit Suomessa == Suomessa [[järjestyslaki]] kieltää shurikenien valmistuksen, maahantuonnin, kaupan sekä hallussapidon yleisellä paikalla ja yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa.<ref name="laki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612 Järjestyslaki] 9 § 1. mom. Finlex. Suomen oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 31.5.2017.</ref> ==Lähteet== * {{Kirjaviite\| Tekijä= Risuke Ōtake \| Nimeke= '''Katori shintō-ryū Warrior Tradition''' \| Julkaisija= Koryu Books, Berkeley Heights; New Jersey \| Vuosi=2007 \| Isbn= 1-890536-20-2 \| Kieli= {{en}} }} * {{Kirjaviite\| Tekijä= Donn F. Draeger \| Nimeke= Ninjutsu: The Art of Invisibility \| Julkaisija= Tuttle Publishing \| Vuosi= 2008 \| Isbn= 978-0-8048-3937-2 \| Julkaisupaikka= Tokio \| Kieli= {{en}} }} ;Viitteet

Ero sivun ”Shuriken” versioiden välillä