Wikipedia

Ero sivun ”Strutsi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 49:
 
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:Struthio camelus - Etosha 2014 (3).jpg|pienoiskuva|Strutsikoiras ja kaksi naarasta [[Etoshan kansallispuisto|Etoshan kansallispuistossa]].]]
 
Strutsi on suurin nykyisin elävä lintu. Vastakuoriutunut poikanen painaa n. 800–900 g. Teuraskypsyyden se saavuttaa n. 11–12 kk ikäisenä, jolloin sen paino on n. 100 kg, mistä hyödynnettävän lihan osuus on n. 40–45 kg. Aikuinen strutsi painaa 90–170 kg. Uros on naarasta kookkaampi, täysikasvuinen strutsi on n. 2,1–2,8 metrin pituinen.
 
Rivi 60 ⟶ 62:
 
Kaula on erittäin taipuva, noin metrin pituinen, josta n. 30 cm on höyhenien ja loppuosa untuvan peitossa.
Päässä on isot silmät ja tuuheat silmäripset. Strutsi on erittäin kauko- ja laajakatseinen. Sanotaan, että se voi nähdä 2–3 cm suuruisen esineen jopa 1,6 kilometrin päästä. Strutsin aivot ovat pienemmät kuin sen silmät, aivot painavat n. 30–40 g.
Strutsin aivot ovat pienemmät kuin sen silmät, aivot painavat n. 30–40 g.
 
Strutsilla on pitkät, sorkkamaiset ja vahvat jalat. Voimakkaat jalkalihakset alkavat kantapäästä, n. 60 cm maasta. Polvi sijaitsee noin metrin korkeudella maasta. Jalassa on vain kaksi varvasta, minkä takia strutsi poikkeaa muista Ratites-sukuun kuuluvista linnuista, joilla on vähintään kolme varvasta. Pidemmässä varpaassa on kestävä, terävä kynsi, jota strutsi käyttää mm. taistelutilanteessa ja pesänkaivussa. Kynsi on kovimpia eläinkunnasta löytyviä materiaaleja.
Jalassa on vain kaksi varvasta, minkä takia strutsi poikkeaa muista Ratites–sukuun kuuluvista linnuista, joilla on vähintään kolme varvasta. Pidemmässä varpaassa on kestävä, terävä kynsi, jota strutsi käyttää mm. taistelutilanteessa ja pesänkaivussa. Kynsi on kovimpia eläinkunnasta löytyviä materiaaleja.
 
Strutsilla on erinomainen sairauksien vastustuskyky, ja se voi elää 50–80-vuotiaaksi. Suomen olosuhteissa arvellaan strutsien olevan tuotantokykyisiä 20–30 vuotta.
Rivi 73:
 
== Lisääntyminen ==
[[Kuva:Ostrich egg.jpg|thumb|250px|Strutsinmunan kuori on niin vahva, että se kestää jopa keskimääräisen aikuisen miehen painon.]]
Strutsi on sukukypsä 3 vuoden ikäisenä, mutta alkaa munia tehokkaasti vasta ollessaan 5–6 vuoden ikäinen.
Strutsi voi munia ympäri vuoden lämpimissä olosuhteissa, mutta Suomessa munintakausi on keväästä syksyyn; talvella on lepokausi. Emolintu munii vuodessa noin 40–70 munaa. Strutsinmuna painaa noin 1,3–1,5 kg, joka vastaa noin 20–25 kananmunaa.
Rivi 99:
Strutsi on hyvin sopeutumiskykyinen eläin: Sen luonnollisella asuinalueella Afrikan savanneilla lämpötila saattaa vuorokauden aikana vaihdella +40 celsiusasteesta jopa alle nollan. Hyvä sopeutumiskyky mahdollistaa kasvattamisen ympäri maailmaa. Villinä strutsia tavataan Afrikassa, mutta sitä tarhataan menestyksellisesti noin 50 maassa [[Alaska]]sta [[päiväntasaaja]]lle.
 
Suomessa strutseja tarhataan lihan ja munien vuoksi. Suomeen ensimmäisetEnsimmäiset strutsit saapuivattuotiin Suomeen 1990-luvun puolivälissä, ja nyt niitä on jo 500–600 ympäri Suomenmaata, joskin kasvatus ja myynti on keskittynyt Etelä-Suomeen. Vuonna 2010 Suomessa oli 23 strutsitarhaa, joissa kussakin oli keskimäärin alle kymmenen lintua.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Mannila, Johanna| Otsikko= Kyyhkyt ja riikinkukot ministeriön rekisteriin| Julkaisu= Helsingin Sanimat| Ajankohta= 17.10.2010| Sivut= A10| Julkaisija= }}</ref> Strutsien olot muistuttavat hyvää lattiakanalaa tai väljää broilerikanalaa. Suurimpana erona on, että strutsien tulee päästä pihalle, joten niille on oltava tarpeeksi suuri ulkotarha, jossa on kylmän ja sateen varalle hyvä, lämmin suoja. Strutsit ruokitaan useimmiten ulkotarhaan.
 
Lisääntyminen tapahtuu hautomoissa. Suomen leveysasteilla strutsi ei pysty lisääntymään luonnollisella tavalla eli itse hautomalla. Heinäkuussa 2010 oli niin kuuma, että normaali lisääntyminen ononnistui onnistunut[[Rajamäki|Rajamäellä]] ensimmäisenäensimmäistä pohjoismaissa,kertaa Rajamäelläpohjoismaissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010073012119778_uu.shtml | Nimeke =Lämpimän kesän ihme: Strutsinpoikaset syntyivät luonnossa | Tekijä =Pekonen, Juho-Pekka | Selite = | Julkaisu = Iltalehti |Ajankohta = 30.7.2010 | Julkaisija = | Viitattu = 30.7.2010 }}</ref>
 
==Hyödyntäminen==
 
Strutsin lihaa myydään Suomessa vuosittain vain muutamia tuhansia kiloja: tästä suurin osa pakasteena, tuoretta on saatavilla pääasiassa ennen suuria juhlapyhiä. Strutsin liha on yhtä tummaa kuin [[Hirvi|hirven]] liha. Se on karkeasyisempää kuin naudanliha. Raakana se tuoksuu [[Maksa (ruoka)ruokana|maksamaksalta]]lle. Liha on lähes rasvatonta ja [[kolesteroli]]akin on vain vähän. Vain nahattomassa [[broileri]]n ja [[kalkkuna]]n rintalihassa on vähemmän rasvaa. Tuoretta strutsin lihaa täytyy [[RaakakypsyminenRaakakypsytys|raakakypsyttää]] joitakin viikkoja. Lihan maussa on ripaus [[riista]]n makua, joidenkin mielestä liha maistuu hieman [[Ankka|ankalta]], [[Vasikka|vasikalta]] ja/tai kalkkunalta.
 
Strutsin sulat ovat myös haluttua tavaraa: niitä käytetään muun muassa koriste-esineissä, pölyhuiskussa, perhoissa ja [[samba]]tanssijoiden koristeellisissa asuissa. Täysikasvuiselta strutsilta voidaan kerran vuodessa ottaa noin 40–50 plyymisulkaa, jotka kasvavat takaisin 8–10 kuukaudessa.
Rivi 111:
Strutsinmuna painaa n. 1,3–1,5 kg ja vastaa n. 20–25 [[kananmuna]]a. Sisällön voi käyttää kananmunan tapaan ja kuorista saa koriste-esineitä.
 
Strutsin nahasta tehdään desingtuotteitadesigntuotteita kuten rahapusseja, käsilaukkuja ja kenkiä. Täysikasvuisesta strutsista saa nahkaa n. 1,25 m².
 
Strutsin rasvasta voidaan valmistaa [[kosmetiikka]]a, öljyä ja [[saippua]]a ja strutsin uloste on [[kanankakka|kanankakan]] veroista [[lannoite]]tta, joten strutsista voidaan hyödyntää lähes kaikki luita lukuun ottamatta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Strutsi”