Ero sivun ”Osorkon vanhempi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Raksutus (keskustelu | muokkaukset)
Raksutus (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 15:
 
 
Hän oli [[Sesonq A|Sheshonk A:n]] , huomattavan [[Meshwesh]]-päällikkön poika. Hänen äitinsä oli nimeltään [[Mehtenweshkhet A|Mehtenweshkhet]]. Osorkon vanhemman veli oli nimeltään [[Nimlot A]], tällä oli vaimo nimeltään [[Tentshepeh]]. Israelin historia kertoo suunnilleen samaan aikaan hallinneesta faraosta, jonka aikana Egyptin hovissa toimi valtiatar [[Tahpense]], jonka sisar annettiin [[edom]]ilaiselle Hadadille vaimoksi.<ref>1. Kun. 11:19,20</ref> Ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta siitä, oliko kysymyksessä sama henkilö. Noin 40 vuotta myöhemmin valtaan noussut farao [[Sesonq I|Shoshenk I]] oli Nimlotin ja Tentshepehin poika.<ref>[[Kenneth Kitchen]], ''The Third Intermediate Period in Egypt (1100–650&nbsp;BC)'', 1996, Aris & Phillips Limited, Warminster, ISBN 0-85668-298-5, § 90.</ref>
 
Useimmat tutkijat epäilivät Osochorin olemassaoloa, kunnes [[Eric Young]] vuonna 1963 vakiinnutti tulkinnan Karnakin papillisen kirjoituksen fragementista 3B riveiltä 1-3, joissa todetaan papin nimeltä [[Nespaneferhor]]in virkaanastuminen papilliseen virkaan tapahtuneen ”''kuningas Aakheperre Setepenren 2. hallitusvuotena, ensimmäisen Shemu kuukauden 20 päivänä''”. Nespaneferhorin pojan Horin virkaanstuminen tapahtui yhden sukupolvien kuluttua Siamunin 17. hallitusvuotena, joka on kirjattu saman papillisen kirjoituksen seuraaville riveille. Young väitti, että tämä kuningas Aakheperre Setepenre oli tuntematon Osochor. Tätä hypoteesista eivät kuitenkaan kaikki egyptologit täysin hyväksynet tuona aikana. Sitten vuosina 1976-77 [[Jean Yoyotte]] huomioi, että libyalaisella Meshwesh-kuninkaalla Shoskenk A:lla oli poika nimeltä Osorkon Mehtenweshkhetin kanssa, josta nimenomaan arvostaen käytettiin nimitystä ”Kuninkaan äiti”, ja se osoitti kiistattomasti, että Aakheperre Setepenre oli todellakin Manethon Osochor, jonka äiti oli Mehtenweshkhet. <ref>[https://books.google.fi/books?id=vXljf8JqmkoC&pg=PA548&lpg=PA548&dq=Wayheset+Dakhla&source=bl&ots=QxsjhmDkOo&sig=tyLgYjXoWZWJ8QW09Ab6lSqv_6I&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwianYPb54rUAhVIDSwKHce-BuUQ6AEIQjAF#v=onepage&q=Wayheset%20Dakhla&f=false John Boederman: The Cambridge Ancient History], III Part, sivu 472</ref>