Ero sivun ”Elisabet – kultainen aikakausi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 42:
Walsinghamin papistiveli ([[Adam Godley]]) tietää Elisabetia vastaan käydyistä juonista. Paljastuu, että Walsingham on ollut täysin tietoinen juonista saatuaan Maria Stuartin salaiset kirjeet käsiinsä. Hän heittää veljensä vankilaan ja paljastaa juonet Elisabetille, joka kohtaa vihaisena Espanjan diplomaatit. Espanjan suurlähettiläs teeskentelee viatonta, syyttää Elisabetia espanjalaisalusten kullan viemisestä ja vihjailee kuningattaren olevan seksuaalisessa suhteessa Raleighin kanssa. Kuningattaren miessaattajien ja espanjalaisten joukon välille syntyy miltei miekkataistelu. Elisabet heittää espanjalaiset ulos hovistaan. Sillä välin Filip kaataa Espanjan metsät rakentaakseen [[Voittamaton armada|Voittamattoman armadan]] Englantia valloittamiseksi.
 
Maria kirjoittaa kirjeitä antaen hyväksyntänsä Elisabetin salamurhalle. Babington syöksyy katedraaliin Elisabetin ollessa siellä rukoilemassa ja osoittaa tätä aseellaan. Elisabet levittää käsivartensa ilmeisen pelottomana. Babington painaa liipasintaliipaisinta, ja ase laukeaa. Ensin Walshingham ei käsitä, miksi ase ei aiheuttanut Elisabetille vammoja, mutta myöhemmin petturi paljastaa kidutettuna, ettei aseessa ollut luotia.
 
Elisabet saa tietää Marian olleen osallisena murhajuonessa, ja Walsingham vaatii, että Maria teloitetaan peloitteeksipelotteeksi muille salaliittolaisille. Elisabet on vastahakoinen, mutta suostuu siitä huolimatta. Maria tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta. Verenpunaisessa asussa (punainen on katolisten liturginen väri [[marttyyri|marttyyreille]]) teloituspölkylle laskeutuvan Marian kaula katkaistaan. Walsingham käsittää, että Marian teloitus itse asiassa kuului jesuiittojen juoneen; Filip ei koskaan aikonut tehdä Mariasta kuningatarta. Koska paavi ja muut katoliset johtajat kuitenkin pitävät Mariaa Englannin oikeana kuningattarena, Filip saa Marian kuolemasta tekosyyn ja paavin suostumuksen lähteä sotaan Englantia vastaan.
 
Englannissa Raleigh pyytää saada lähteä takaisin Uuteen maailmaan, mutta Elisabet kieltäytyy päästämästä häntä. Sen sijaan Elisabet antaa Raleighille aatelisarvon ja tekee tästä Kuninkaallisten vartijoiden kapteenin. Bess saa tietää odottavansa Raleighin lasta ja rukoilee Raleighia lähtemään pois maasta. Raleigh päättää kuitenkin jäädä ja naida Bessin salassa. Heidän yöllisten vihkiäistensä aikana Elisabet herää linnassaan nähdessään oudon unen. Muutaman viikon kuluttua Elisabet hakee Bessin puheilleen. Bess tunnustaa odottavansa Raleighin lasta ja olevansa naimisissa Raleighin kanssa. Raivostunut Elisabet sättii Bessiä ja muistuttaa tätä siitä, ettei tämä saa mennä naimisiin ilman hänen suostumustaan. Kuningatar tuntee itsensä petetyksi ja karkottaa Bessin hovista sekä vangitsee Raleighin hovineitonsa viettelemisestä.