Ero sivun ”Syntipukki (vuoden 1957 elokuva)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Arviot: linkin suoristus
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p linkkikorjailua per pyyntö using AWB
Rivi 12:
| kuvaaja = [[Esko Nevalainen]]
| lavastaja = [[Lauri Elo]]
| leikkaaja = [[Nils Holm (elokuvaleikkaaja)|Nils Holm]]
| pääosat = [[Lasse Pöysti]]<br>[[Hannes Häyrinen]]<br>[[Marjatta Kallio]]<br>[[Rolf Labbart]]
| maa = [[Suomi]]
Rivi 28:
'''''Syntipukki''''' on [[Matti Kassila]]n ohjaama mustavalkoinen [[komediaelokuva]] vuodelta 1957. Se perustuu [[Yrjö Soini|Agapetuksen]] näytelmään ''[[Syntipukki (näytelmä)|Syntipukki]]'' vuodelta 1930.
 
Samasta aiheesta ohjasi [[Erkki Karu]] elokuvan ''[[Syntipukki (vuoden 1935 elokuva)|Syntipukki]]''. Helsingin hienointa tavarataloa esittää molemmissa elokuvaversioissa [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] [[Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo|Stockmann]].<ref name=elo1/>
 
Kassilan ohjaama elokuva tehtiin parissa kuukaudessa. Kassila oli ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)|Elokuun]]'' jälkeen sitoutunut tekemään kaksi elokuvaa, joista tämä oli toinen. Hän kommentoi elokuvaa [[Elokuva-Aitta|Elokuva-Aitassa]]: ”Häpeän Syntipukkia, olisi siitä sentään saanut enemmän irti. Sellaisella kiireellä ei saisi yleensä elokuvaa tehdä...” Samassa lehdessä väitettiin, että elokuva olisi myyty [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattiseen tasavaltaan]], mutta tieto ei pidä paikkaansa. Elokuva oli vuoden parhaita yleisömenestyksiä.<ref name=elo1>{{Elonet|117285}} Taustaa, viitattu 20.7.2013</ref>
Rivi 38:
 
==Tarina==
Tarina alkaa Frans ”Mussu” Koikkalaisen haaveesta perustaa oma maitokauppa. Hänellä on pääomanaan enoltaan saamansa perintö, mutta se ei riitä – pitää lähteä kaupunkiin ansaitsemaan lisää rahaa. Koikkalainen saa paikan [[Helsinki|Helsingin]] hienoimmasta tavaratalosta, mutta työnkuva on hieman erikoinen: Hän saa toimia syntipukkina, jonka tiliin pannaan muiden työntekijöiden tekemät virheet ja johon vihaiset asiakkaat voivat purkaa kiukkunsa. Ajatuksen syntipukista kehittää kosmetiikkaosaston tasokas myyjätär Irja Salo, joka on saanut runsaasti valituksia asiakkailta.
 
Irjan ja erään kauppamatkustajan välille syntyy samassa tohinassa romanssi. Irjalla ei ole aavistustakaan, että kauppamatkustaja onkin tavaratalon johtaja Herbert Vaara. Koikkalainen saa pian tarpeekseen syntipukin töistä ja yrittää hankkia potkut itselleen. Siitä seuraa uusia kahinoita, varsinkin kun Koikkalaisella on alusta alkaen mennyt sukset ristiin vahtimestari Miettisen kanssa.