Ero sivun ”Norppa” versioiden välillä

106 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
maininta ettei siellä ole
(tark teoksen nimi)
(maininta ettei siellä ole)
Viimeksi mainitut kolme alalajia elävät nykyään eristyksissä toisistaan. Ne ovat [[jääkausi|jääkauden]] aikaisia [[relikti|reliktejä]], jotka ovat sopeutuneet elämään [[makea vesi|makean]] tai [[murtovesi|murtoveden]] olosuhteissa, eikä niillä ole geenivaihtoa muiden alalajien kanssa. Saimaannorppa on erityisen [[Uhanalaisuus|uhanalainen]], jäljellä on noin kolmesataa yksilöä.
 
Petroskoilaisten tutkijoiden mukaan [[Ääninen|Äänisessä]] olisi tavattu hyljettä vuonna 1974, mutta sen taksonomiaa ei ole varmistettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lauri Siivonen | Nimeke = Pohjolan nisäkkäät, viides, uusittu painos| Vuosi = 1977| Sivu = 142| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Suomentaja = | Tunniste = ISBN 951-104235-1| Viitattu = 23.5.2017 }}</ref> Samaan viittaa Iivari Leiviskän ja Eino Kärjen jatkosodan aikaisen teoksen Itä-Karjala, Maa ja Kansa (WSOY 1942) kertomus.<ref>http://www.tiede.fi/keskustelu/24712/ketju/norppia_muissa_jarvissa</ref> Yleisesti ottaen tiedeyhteisön kanta on, että Äänisessä ei ole omaa, luonnononvaraista hyljekantaa.
 
[[Kuva:Phoca hispida.jpg|thumb|left|250px|Norppa eli kiehkuraishylje.]]
50 587

muokkausta