Ero sivun ”Palveluseteli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Käyttöesimerkkejä: link |
→Mielipiteitä: Lisätty asiantuntijalausunto. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
||
Rivi 36:
Vihreän liiton entinen kansanedustaja [[Osmo Soininvaara]] asetti [[Lipposen II hallitus|peruspalveluministerinä]] toimiessaan työryhmän selvittämään palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia. Soininvaaran mielestä palvelusetelijärjestelmän tuoma valinnanvapaus sopii hyvin kotihoitoon, koska on hyvin henkilökohtainen asia, kenet asiakas päästää kotiinsa. Hän arvostelee sitä, että seuraava [[Vanhasen I hallitus]] teki säädöksen, jossa palveluseteliä sai käyttää vain sosiaalipalveluissa, mutta ei terveydenhuollossa – Soininvaara huomauttaa, että seuraava [[Vanhasen II hallitus]] teki säädöksistä huomattavan paljon laajemman kuin hän oli suunnitellut vuonna 2002. <ref>http://www.soininvaara.fi/2009/05/06/palvelusetelit-mita-ajattelin-vuonna-2002/</ref>
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä ja Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä toimiva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen mukaan [[palveluseteli]]n keskeisenä ongelmana ovat siihen liittyvät korkeat hallinnointikustannukset. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaihileikkaukseen antaman palvelusetelin yksikkökustannus on Lehtosen mukaan noin 50 euroa seteliltä, vaikka myöntämisen prosessia on vuosia hiottu ja yksinkertaistettu. Lehtosen mukaan asiakassetelin antamisen osalta välttämättömiä vaiheita ovat asiakassetelittuottajien hallinnointi (tuottajien valinta ja tuotetun palvelun laadun varmistaminen), asiakassetelin myöntäminen (jossa ammattilainen arvioi potilaan asiakassetelin tarpeen), asiakassetelituottajan laskutuksen hallinnointi, ja asiakassetelipalvelun asianmukaisen toteutumisen varmentaminen (mikä jälleen edellyttää ammattilaisen osallistumista). Lehtosen mukaan noin 800 euron kaihileikkauksessa palvelusetelin kustannukset ovat noin 6 % kokonaiskustannuksista, jos taas suoritteen kuten esimerkiksi kuvantamistutkimuksen arvo olisi 200 euroa, olisi asiakassetelin hallintokustannus 25 % koko palvelun kustannuksesta.
Lehtosen mukaan vahinkovakuutusta harrastavat yksityiset [[vakuutusyhtiö]]t ovat Suomessakin jo vuosia sitten siirtyneet suorakorvausjärjestelmiin pienten vahinkojen osalta, ja että [[sote-uudistus]] kuitenkin käytännössä poistaa [[Kela]]n sairaanhoitokulujen suorakorvausjärjestelmän, ja tuo tilalle hallinnollisesti varsin raskaan maakuntien asiakassetelijärjestelmän. Tämä ei Lehtosen mukaan alenna terveydenhuollon kustannuksia, vaan sitoo melkoisen joukon nyt potilaita hoitavia lääkäreitä asiakasseteleitä hallinnoimaan. Pahimmassa tapauksessa Lehtosen mukaan potilaat jonottavat jatkossa hoitoon pääsyn sijasta asiakassetelin myöntämistä.<ref>http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237251-miksi-muualla-euroopassa-ei-kayteta-asiakassetelia-terveydenhuollossa</ref>
==Katso myös==
| |||