Ero sivun ”Kihlaus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee sopimusta avioliiton solmimisesta. Sanan muita merkityksiä käsitellään [[Kihlaus (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{korjattava/Suomi}}
'''Kihlaus''' määritellään [[Suomen laki|Suomen laissa]] tilanteeksi, jossa pariskunta
'''Kihlaparin''' miestä sanotaan ''sulhaseksi''
== Kihlausperinteitä ==
[[
Perinteisen kaavan mukaan kihlausta edeltää vanhempien suostumuksen kysyminen avioliittoaikeille.
Rivi 18:
== Historiaa ==
Kihlojen, eli niiden lahjojen, joita sulhanen kihlatessaan morsiamelleen antaa, antaminen saattaa olla peruja ajalta, jolloin morsian oli tapana ostaa. 1900-luvulla (joissain tapauksissa nykyisinkin) oli tapana, että sulhanen ratkaisevan vastauksen saatuaan antoi tulevalle morsiamelleen tavallisimmin kivikoristeisen sormuksen. Kihlajaisiksi (kihlajaiset: tavallisesti morsiamen kodissa pidettävät aamupäiväkutsut, joiden aikana morsiamen isä ilmoittaa kutsuvieraille kihlauksesta) hankittiin sileät sormukset ja kihlajaislahja. Kihlasormuksen osti sulhanen morsiamelle ja morsian sulhaselle. Vanhan tavan mukaan sulhanen kihlajaispäivänä saattoi antaa morsiamelleen toisenkin lahjan. Aikakaudesta riippuen oli yleisimpinä lahjoina muun muassa taloustarvikkeita, vaatetavaraa, kelloja, kaulakoruja ja rannerenkaita. Tämä lahja, kuten sormuksetkin annettiin vasta kihlajaispäivänä. Morsiamet saattoivat antaa sulhaselleen päivän kunniaksi esimerkiksi kehystetyn kuvan itsestään.
== Kihlaus Suomen lainsäädännössä ==
|