Ero sivun ”Kihlaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee sopimusta avioliiton solmimisesta. Sanan muita merkityksiä käsitellään [[Kihlaus (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{korjattava/Suomi}}
'''Kihlaus''' määritellään [[Suomen laki|Suomen laissa]] tilanteeksi, jossa pariskunta "sopii”sopii menevänsä avioliittoon[[avioliitto]]on keskenään"keskenään”. Kihlauksella ei kuitenkaan ole nykyään juridisia seuraamuksia<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kihlaus - Väestöliitto|osoite = http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/kihlaus/|julkaisu = Väestöliitto|viitattu = 2015-09-05}}</ref>. 
 
'''Kihlaparin''' miestä sanotaan ''sulhaseksi'', ja naista ''morsiameksi'', ja heidän sanotaan olevan kihloissa. Samaa sukupuolta olevien [[rekisteröity parisuhde|rekisteröityjen parisuhteiden]] mahdollistuttua on kihlaus-sanaa toisinaan käytetty myös lupautumisesta rekisteröidyn parisuhteen solmimiseen.{{lähde?}}
 
== Kihlausperinteitä ==
[[KuvaTiedosto:Wedding and Engagement Rings 2151px.jpg|thumb|250px|Vihki- ja kihlasormus]]
 
Perinteisen kaavan mukaan kihlausta edeltää vanhempien suostumuksen kysyminen avioliittoaikeille.
Rivi 18:
== Historiaa ==
 
Kihlojen, eli niiden lahjojen, joita sulhanen kihlatessaan morsiamelleen antaa, antaminen saattaa olla peruja ajalta, jolloin morsian oli tapana ostaa. 1900-luvulla (joissain tapauksissa nykyisinkin) oli tapana, että sulhanen ratkaisevan vastauksen saatuaan antoi tulevalle morsiamelleen tavallisimmin kivikoristeisen sormuksen. Kihlajaisiksi (kihlajaiset: tavallisesti morsiamen kodissa pidettävät aamupäiväkutsut, joiden aikana morsiamen isä ilmoittaa kutsuvieraille kihlauksesta) hankittiin sileät sormukset ja kihlajaislahja. Kihlasormuksen osti sulhanen morsiamelle ja morsian sulhaselle. Vanhan tavan mukaan sulhanen kihlajaispäivänä saattoi antaa morsiamelleen toisenkin lahjan. Aikakaudesta riippuen oli yleisimpinä lahjoina muun muassa taloustarvikkeita, vaatetavaraa, kelloja, kaulakoruja ja rannerenkaita. Tämä lahja, kuten sormuksetkin annettiin vasta kihlajaispäivänä. Morsiamet saattoivat antaa sulhaselleen päivän kunniaksi esimerkiksi kehystetyn kuvan itsestään.
 
YhtenäYksi ensimmäisistä kihlasormusten käyttäjistä oli Itävallan arkkiherttua [[Maksimilian I (Saksakeisari)|MaximilianMaksimilian]] (1459–1519), joka antoi sormuksen [[Maria (Burgundi)|Burgundin Marialle]].<ref name="royal" /> 1600- ja 1700-luvuilla sormuksissa suosittuja olivat [[Rubiini|rubiineista]] ja [[Timantti|timanteista]] kootut timantit, sen jälkeen erilaiset värilliset kivet ja 1900-luvulla etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] suosittuja olivat sormukset, joissa oli rivissä kolmesta viiteen timanttia. <ref name="royal" /> Timanttisormusten suosioon Yhdysvalloissa vaikutti voimakkaasti De Beers -yhtiön kaikessa hiljaisuudessa käynnistämä, vuosikymmeniä käsittänyt ennennäkemättömän laaja mainoskampanja, jossa suuren yleisön tietoisuuteen iskostettiin ajatusta timanttien kuulumisesta olennaisena osana rakkaudenosoituksiin ja kihlaukseen.
 
== Kihlaus Suomen lainsäädännössä ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kihlaus