Ero sivun ”Konrad Bitz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
Valtionjohto-malline, parempi kuva Missale Aboensesta |
||
Rivi 1:
{{Lupaava}}
{{Valtionjohto
| nimi = Konrad Bitz
| kuva = Missale Aboense cropped.jpg
| kuvateksti = Konrad Bitz (oikealla alhaalla) kuvattuna hänen tilaamansa [[Missale Aboense]]n aloitussivulle. Kuvan keskellä on Bitz-suvun vaakuna.
| arvo = Turun hiippakunnan [[tuomiorovasti]]
| virassa = 1450–1460
| edeltäjä =
| seuraaja = [[Maunu Särkilahti]]
| arvo2 = [[Turun piispa]]
| virassa2 = 1460–1489
| edeltäjä2 = [[Olavi Maununpoika]]
| seuraaja2 = [[Maunu Särkilahti]]
| syntymäaika =
| syntymäpaikka =
| kuolinaika = [[13. maaliskuuta]] [[1489]]
| kuolinpaikka = [[Turku]]
| oikea nimi =
| kansalaisuus =
| vanhemmat = [[Henrik Bitz vanhempi]]
| asuinpaikat =
| koulutus = Maisteri
| alma mater = [[Leipzigin yliopisto]]<br/>[[Bolognan yliopisto]]
| ammatti =
| uskonto = [[katolinen kirkko|Roomalaiskatolilainen]]
}}
'''Konrad Bitz''' ('''Kort Bitz''') (k. [[1489]]) toimi [[Turun piispa]]na vuosina [[1460]]–[[1489]]. Hän otti osaa [[Kalmarin unioni]]in liittyviin sotiin. Bitzin aikana painettiin hänen tilauksestaan ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, ''[[Missale Aboense]]'', vuonna [[1488]].
==Tausta==
Konrad (Conradus) Bitz oli syntyperältään suomalaista rälssisukua. Hänen isänsä [[Henrik Bitz vanhempi]] (n. 1395–1458) toimi Etelä-Suomen laamannina ja Turun linnanpäällikkönä sekä kuului valtaneuvoksena aikansa merkittävimpiin suomalaisiin rälssimiehiin. Äiti oli Turun mahtavan linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär.<ref>Suvanto 2003, 632</ref>
==Opiskelu==
Rivi 15 ⟶ 39:
==Turun piispa==
[[Tiedosto:Missale Aboense Initial Page.jpg|thumb|left|200 px|Konrad Bitz tilasi piispana ollessaan messukirja [[Missale Aboense]]n, yhden ensimmäisistä Suomea varten painetuista kirjoista.]]
Bitz toimi Turun tuomiorovastin virassa vuodesta 1450 lähtien. Hänet vihittiin piispan virkaan vuonna 1460 Siennassa. Piispana toimiessaan Bitzin kerrotaan laiminlyöneen joitain velvollisuuksiaan. Hän esimerkiksi syyllistyi vihkivallan väärinkäyttöön ja rasitti seurakuntia ylimääräisillä veroilla. Kuitenkin hänen aikanaan myös toteutettiin hallinnollisia uudistuksia, kuten vuoden 1474 kapitulisääntö, jossa mm määrättiin, että maaseurakuntien kirkkoherrojen tuli harjaantua tehtäviinsä toimimalla tuomiokirkon kuoripappeina.<ref>Nuorteva 1999, 36</ref> Säännöissään hän otti kantaa myös loitsimiseen, jota piti pakanallisena tapana.<ref>Pirinen 1991, 260</ref>
Konrad Bitzin aika oli etenkin Hämeessä vilkasta kirkonrakennuskautta. Kirkkojen ja niiden sisustuksen taiteellinen ja käytännöllinen suunnittelu otettiin piispan ja tuomiokapitulin valvontaan<ref>Pirinen 1991, 123</ref> ja vuoden 1480 tienoilla Bitz antoi säädöksen, ettei kukaan kirkkoherra saanut ottaa ilman piispan lupaa kirkkorakennusta varten muurareita, lasinleikkaajia, maalareita, puuseppiä tai muita ammattimiehiä.<ref>Pirinen 1991, 223</ref> Lisäksi koulujen epäkohtiin puututtiin, köyhien teinien harjoittamaa teininkulkua säädeltiin ja huonosti palkattuja rehtoreita kiellettiin vaatimasta itselleen osaa teinien keräämistä almuista.<ref>Pirinen 1991, 124</ref> 1462 Bitz vihki Naantalin luostarin<ref>Pirinen 1991, 191</ref> sekä antoi säännöksen luostarielämään siirtyvän papin omaisuuden jaosta.<ref>Pirinen 1991, 192</ref> Konrad Bitzin aikana vuonna [[1466]] Turun tuomiokirkon keskilaivaa korotettiin, ja se holvattiin kemiöläisen muurarimestari Pietarin johdolla.<ref>Pirinen 1991, 218</ref>
| |||