Ero sivun ”Ensio Tiira” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hsuvanto (keskustelu | muokkaukset)
Kyllä noi väitteet ihan tosia on (lähteenä on käytetty Epätoivon lautta-kirjaa).
Rivi 1:
'''Ensio Tiira''' (s. [[1929]]) on [[Suomi|suomalainen]] muukalaislegioonalainen, joka löytyi [[Intian valtameri|Intian valtamereltä]] lautalta [[27. maaliskuuta]] [[1953]].
 
Hän pakeni 23. helmikuuta 1953 [[Ruotsi|ruotsalaisen]] ystävänsä Fred Ericssonin kanssa ''Skaubryn''-nimiseltä laivalta, jonka tarkoitus oli viedä heidät [[muukalaislegioona]]n palveluksessa Kaukoitäänan. KarkumatkanMatkaan alkaessalähtiessään heillä oli varusteinaan kahdet [[pelastusliivit]], pullopullollinen viiniä[[viini]]ä, ruokaa, muovipussi, peilinsirpaleita, kaksi melaa, kampa, taskulamppu ja kaksi ymlinkkuveistä.
 
Pakomatkallaan he kuitenkin joutuivat eksyksiin, ja ruoka loppui jo matkan toisen päivän iltana. Sen jälkeen he yrittivät pysytellä hengissä pyydystäen vedessä olevia kaloja ja äyriäisiä ja keräämällä sadevettä juomapulloon. Suurimman osan ajastaan he käyttivät riidellen suunnasta ja tähyillen laivoja.
Matkan seitsemäntenätoista päivänä Fred Ericsson kuoli. Tiira itse oli kuolemaisillaan, kun ''Alendi Hill'' -niminen laiva löysi hänet 27. maaliskuuta 1953. Toukokuussa 1953 hän matkusti ''Wiima''-nimisellä laivalla takaisin Suomeen.
 
Matkan seitsemäntenätoista päivänä Fred Ericsson kuoli kuumuuteen, nälkään ja janoon. Tiira säilytti hänen ruumiistaan mahdollisimman kauan lautalla, sillä ennen Ericssonin kuolemaa he olivat tehneet sopimuksen, että jos jompikumpi kuolisi, jäljelle jäänyt hautaisi hänen ruumiinsa päästyään maihin. Kaksi päivää myöhemmin ruumis alkoi mädätä, ja matkan kahdentenakymmentenäviidentenäpäivänä se joutui [[hai]]den syömäksi.
Ensio Tiira kirjoitti kokemuksistaan kirjan nimeltä ''Epätoivon lautta'', joka ilmestyi [[1954]]. Kirja on saavuttanut menestystä monilla kielillä, esimerkiksi englanniksi, espanjaksi, saksaksi ja italiaksi.
 
Tiira oli kuolemaisillaan nälkään ja janoon, kun ''Alendi Hill''-niminen laiva löysi hänet 27. maaliskuuta 1953. Aluksi hän eli pelkällä vedellä, maidolla ja munanmurusilla. Ensimmäisen ateriansa, kulhollisen keittoa, hän nautti [[1. huhtikuuta]] 1953 [[Singapore]]n sairaalassa. Toukokuussa hän matkusti takaisin Suomeen ''Wiima''-nimisellä laivalla.
 
Ensio Tiira kirjoitti kokemuksistaan kirjan nimeltä ''Epätoivon lautta'', joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna [[1954]] kustannusosakeyhtiö Tammen kustantamana. Kirja''Epätoivon lautta'' on saavuttanut menestystä monilla kielillä, esimerkiksi [[englannin kieli|englanniksi]], [[espanjan kieli|espanjaksi]], [[saksan kieli|saksaksi]] ja [[italian kieli|italiaksi]].
 
==Aiheesta muualla==