Ero sivun ”Dione (kuu)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pinnanalainen meri
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
}}
 
'''Dione''' on [[Saturnus|Saturnuksen]] [[kuu (yleisnimi)|kuu]]. Sen löysi [[italia]]lainen tähtitieteilijä [[Giovanni Domenico Cassini]] vuonna [[1684]].<ref name="planetarynames">http://planetarynames.wr.usgs.gov/Page/Planets#SaturnianSystem</ref>
 
On olemassa myös asteroidi [[106 Dione]].
Rivi 27:
Dione on nimetty [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] [[titaani (mytologia)|titaanin]] [[Dione (jumalatar)|Dionen]] mukaan. Sillä on myös tunnus '''Saturnus&nbsp;IV'''.
 
Cassini nimesi neljä löytämäänsä kuuta ([[Tethys (kuu)|Tethys]], Dione, [[Rhea (kuu)|Rhea]] ja [[Japetus]]) ''Sidera Lodoiceaksi'' ("Ludvigin”Ludvigin tähdiksi"tähdet”) [[Ludvig XIV]]|Ludvig XIV:n]] kunniaksi. Tähtitieteilijät alkoivat kutsua niitä ja [[Titan (kuu)|Titania]] tunnuksilla ''Saturnus&nbsp;I:stä'' ''Saturnus&nbsp;V:een''. [[Mimas|Mimaksen]] ja [[Enceladus|Enceladuksen]] löytämisen jälkeen numerointia jatkettiin ''Saturnus&nbsp;VII:een''.
 
Kaikkien silloin tunnettujen seitsemän Saturnuksen kuun nimet ovat peräisin [[John Herschel]]iltä (Mimaksen ja Enceladuksen löytäjän [[William Herschel]]in pojalta). Hän ehdotti vuonna [[1847]] julkaisussaan ''Results of Astronomical Observations made at the Cape of Good Hope'' ([http://adsabs.harvard.edu//full/seri/MNRAS/0008//0000042.000.html]) kuiden nimeämistä titaanien, [[Kronos|Kronoksen]] (Saturnuksen) sisarusten, mukaan.
 
==Fyysiset ominaisuudet==
Rivi 35:
Dione koostuu lähinnä vesijäästä, mutta koska se on Saturnuksen kuista tihein (Titan on tiheämpi, mutta se johtuu [[painovoima]]n aiheuttamasta puristumisesta), täytyy siinä olla merkittävästi myös raskaampia aineita kuten [[silikaatti]]kiveä.
 
Vaikka Dione on jonkin verran Rheaa pienempi, sen pinta on hyvin samankaltainen. Kummallakin on vaihtelevia maastoja ja [[albedo]]kuvioita. Molemmilla on erilaiset meno- ja tulosuuntaan päin olevat pallonpuoliskot. Dionen menosuuntaan päin oleva pallonpuolisko on voimakkaasti [[kraatteriTörmäyskraatteri|kraatteroitunut]] ja tasaisen kirkas, kun taas tulosuuntaisella pallonpuoliskolla on epätavallinen ja huomiota herättävä pinnanmuoto: tummaa pintaa peittävä kirkkaiden ja harsomaisten juovien verkosto. Ne kulkevat alueen kraattereiden päältä, joten niiden täytyy olla nuorempia. Juovien tiedetään nyt olevan jäisiä rotkoja.
 
==="Harsomainen"”Harsomainen” maasto===
[[KuvaTiedosto:Dione Carthage Linea.jpg|thumb|220px|Dionen pintaa (Carthage Linea), harsomaisilta näyttäviä jääjyrkänteitä ja vanhoja kraattereita.]]
Ennen [[Cassini-Huygens|Cassinin]] tekemää Dionen-ohilentoa [[13. joulukuuta]] [[2004]] kirkkaan harsomaisen materian alkuperä oli epäselvä johtuen osittain siitä, että ainoat kuvat Dionesta oli otettu kaukaa. Kaikki mitä siitä tiedettiin oli se tosiasia, että se oli tarpeeksi ohutta ollakseen peittämättä alla olevia pinnanmuotoja. Erään teorian mukaan pian muodostumisensa jälkeen Dione oli [[geologia|geologisesti]] aktiivinen ja jokin prosessi, esimerkiksi [[jäävulkanismi]] päällysti uudelleen suuren osan kuun pinnasta. Juovat olisivat muodostuneet railojen kautta purkautuneesta materiasta, joka laskeutui takaisin kuun pinnalle lumena tai tuhkana. Myöhemmin, sisäisen toiminnan päättymisen jälkeen, kraatteroituminen jatkui lähinnä menosuuntaan päin olevalla pallonpuoliskolla tuhoten kaikki juovamuodostelmat siellä.
 
Cassini-luotaimen uudet kuvat osoittivat tämän teorian vääräksi: juovat eivät olekaan lainkaan jääesiintymiä, vaan kirkkaita jääjyrkänteitä, jotka pinnan murtuminen on synnyttänyt. Dione on paljastunut maailmaksi, jonka toinen pallonpuolisko on valtavien halkeamien repimä.
 
Cassini suoritti vielä lähemmän ohilennon (500&nbsp;km) [[11. lokakuuta]] [[2005]].
 
===Kraatterit===
[[KuvaTiedosto:Dione color.jpg|thumb|220px|Dione 14.12. joulukuuta 2004 käsitellyssä ja terävöitetyssä värikuvassa.]]
[[KuvaTiedosto:Dione and Saturn.jpg|thumb|220px|Dione, Saturnus ja sen renkaita 11.10. lokakuuta 2005 otetussa kuvassa.]]
Dionen jäinen pinta koostuu hyvin kraatteroituneesta maastosta, kohtalaisesti tai vähän kraatteroituneista tasangoista ja harsomaisista rotkorakenteista. Hyvin kraatteroituneilla alueilla on useita kraattereita, joiden läpimitta on yli 100 kilometriä. Tasankojen kraatterien läpimitta on yleensä alle 30 kilometriä. Osa tasangoista on hyvin kraatteroituneita, kun taas osa ei ole. Suurin osa hyvin kraatteroituneesta maastosta sijaitsee tulosuuntaan päin olevalla pallonpuoliskolla, kun taas vähemmän kraatteroituneet tasangot sijaitsevat lähinnä menosuuntaan päin olevalla pallonpuoliskolla. Tämä on päinvastoin kuin jotkin tutkijat olettivat; [[Eugene Shoemaker|Shoemakerin]] ja [[Wolfe]]n kraatteroitumismallin mukaan [[vuorovesivoima|vuorovesivoimien]] lukitsemilla kuilla kraatteroituminen on voimakkaampaa menosuuntaan päin olevalla pallonpuoliskolla. Tämä viittaa siihen, että voimakkaan asteroidipommituksen aikaan Dione oli lukkiutunut päinvastaiseen suuntaan. Koska Dione on kooltaan suhteellisen pieni, 35-kilometrisen kraatterin synnyttämä törmäys pystyy hieman kääntämään sitä. Koska Dionen pinnalla on lukuisia yli 35-kilometrisiä kraattereita, on se voinut pyörähtää ympäri useaan kertaan alkuaikojen kovassa pommituksessa. Sen jälkeen muodostunut kraatterikuviointi ja menosuuntaan päin olevan pallonpuoliskon korkeampi albedo viittaavat siihen, että sen nykyinen asento on säilynyt samana usean miljardin vuoden ajan.
 
Rivi 56:
 
==Kiertorata==
Dionen kanssa samalla radalla kiertää kaksi [[troijalainen kuu|troijalaista kuuta]], [[Helene (kuu)|Helene]] ja [[Polydeuces (kuu)|Polydeuces]]. Helene sijaitsee [[Lagrangen piste]]esäessä L<sub>4</sub> 60&deg; Dionen edellä ja Polydeuces pisteessä L<sub>5</sub> saman verran Dionea jäljessä.
 
== Lähteet ==
Rivi 62:
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Dione (moon)|Dione}}
*[http://web.archive.org/web/20060519233855/http://www.planetary.org/explore/topics/saturn/dione.html The Planetary Society: Dione]