Ero sivun ”Kuntayhtymä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
fiks Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 2:
Suomessa '''kuntayhtymä''' ({{k-sv|samkommun}}; lyhenne ky. tai ky<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013}}</ref>) on yhteenliittymä, jonka [[kunta|kunnat]] voivat perustaa yhteisiä toimiaan koskevia tehtäviä varten. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuu annetaan yhteistoiminta-alueen muodostavalle kuntayhtymälle, toimii kuntayhtymä palveluiden järjestäjänä jäsenkuntien puolesta.
Yleisimpiä ovat terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyvät kuntayhtymät. Suomen suurin kuntayhtymä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoon keskittyvä [[Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri|HUS]] -yhtymä, jonka liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös 1.1.2010 toimintansa aloittanut [[Helsingin seudun liikenne]] -kuntayhtymän (HSL) liikevaihto nousee jo ensimmäisenä vuonna huomattavan suureksi eli yli 500 miljoonaan euroon.
Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella (kuntalaki 78 §). Siinä sovitaan, miten jäsenkunnat järjestävät kuntayhtymän päätöksenteon. Kuntalain mukaan kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, itsenäinen oikeushenkilö. Oikeushenkilönä kuntayhtymä on oikeustoimikelpoinen eli se voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/laki/hallintojuridiikka/kuntien-yhteistoiminta/kuntayhtymat/Sivut/default.aspx | Nimeke =Kuntayhtymät | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija =Suomen kuntaliitto | Viitattu =3.2.2014 }}</ref>
| |||