Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä

Linnunrata koostuu 100–400 miljardista [[tähti|tähdestä]]. Sen massa on 750–1000 miljardia Auringon massaa. Galaksin läpimitta on 100&nbsp;000–170&nbsp;000 valovuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://members.fcac.org/~sol/chview/chv5.htm | Nimeke = The Stars of the Milky Way | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fairfax Public Access Corporation | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja sen paksuus aurinkokunnan kohdalla on 3&nbsp;000–10&nbsp;000 valovuotta{{Lähde|1. joulukuuta 2009}}. Se kiertää keskustansa ympäri Auringon kohdalla kerran noin 226 miljoonassa vuodessa, mitä kutsutaan ''kosmiseksi'' tai ''galaktiseksi vuodeksi''.

 

 

Aiemmin Linnunradassa uskottiin olevan neljä suurta kierteishaaraa.{{Lähde}} Uusien tutkimustulosten mukaan runsaasti kirkkaita nuoria ja vanhempia punaisia jättiläistähtiä sekä kaasua sisältäviä päähaaroja on vain kaksi: Kilven–Kentauruksen (''Scutum-Centaurus'') ja Perseuksen haarat. Näiden lisäksi on kolme heikompaa, pääasiassa kaasua ja nuorien tähtiä tiivistymiä sisältävää kierteishaaraa: Kulmaviivoittimen (''Norma Arm'') ja Jousimiehen (''Sagittaurius Arm'') haarat sekä Ulompi haara (''Outer Arm'')<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2008/06/080603160245.htm | Nimeke = Two of the Milky Way's Spiral Arms Go Missing | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 3.6.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Science Daily | Viitattu = 7.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Lisäksi keskussauvan molemmilla reunoilla on kierteishaarat: Lähempi ja Kauempi kolmen kiloparsekin haara (''Near and Far 3kpc Arm''). Oma Aurinkomme sijaitsee Jousimiehen kierteishaaran ulommalla jatkeella varsinaisen Jousimiehen haaran ja Perseuksen haaran välimailla, niin kutsutun Orionin haaran (''Orion Spur'') reunalla.