Ero sivun ”Usko Haahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkka syntymä- ja kuolinaika; osiot aikajärjestykseen |
lisää Kansallisbiografian pohjalta |
||
Rivi 1:
'''Usko Sakari Haahti''' ([[20. toukokuuta]] [[1909]] [[Helsinki]] – [[25. lokakuuta]] [[1978]] [[Helsinki]]) oli suomalainen everstiluutnantti, joka johti jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 salaista [[asekätkentä]]toimintaa. [[Lapin sota|Lapin sodan]] kynnyksellä Haahti hoiti Suomen [[Päämaja]]n salaiset neuvottelut saksalaisten sotavoimien rauhanomaisesta vetäytymisestä maasta.
== Varhaisemmat vaiheet ==
Usko Haahden isä oli rovasti [[Hannu Haahti]] (ent. Hahnsson). Haahti kirjoitti ylioppilaaksi [[Hamina]]n yhteiskoulusta vuonna 1927 ja valmistui vänrikiksi [[Haminan kadettikoulu]]sta 1930. Hän kävi [[Sotakorkeakoulu]]n 1933–1936 ja yleni kapteeniksi. Hän teki sotakorkeakoulussa diplomityönsä [[Taistelukaasu|kaasusuojelusta]] ja olikin sen jälkeen sodan syttymiseen asti [[väestönsuojelu]]un liittyneissä tehtävissä, kuten yleisesikunnan kaasusuojelutoimistossa ja väestönsuojelupäällikön esikunnassa. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana Haahti palveli ilmapuolustuksen esikunnan ilmasuojelutoimiston päällikkönä. [[Välirauhan aika]]na hän oli sisäministeriön ilmasuojelujaoston päällikkönä ja sitten Päämajan ilmasuojelutoimiston päällikkönä. Hänet ylennettiin 1940 majuriksi.
[[Jatkosodan hyökkäysvaihe]]essa 1941 Haahti toimi ensin [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[15. divisioona (jatkosota)|15. divisioonan]] ja sitten [[Koillismaa]]lla [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunnan]] operatiivisen toimiston päällikkönä. Talvella 1941–1942 hän oli [[Divisioona J|Divisioona J:n]] esikuntapäällikkönä [[Kiestinki|Kiestingissä]] ja vuosina 1942–1943 pataljoonankomentajana [[Jalkaväkirykmentti 11 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 11:ssä]] sekä [[Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 14:ssä]]. Vuonna 1943 Haahti ylennettiin everstiluutnantiksi ja siirrettiin Päämajan operatiivisen osaston maavoimatoimiston päälliköksi.
==Päämajan salainen neuvottelija==
Neuvostoliiton kanssa tehdyn
==Asekätkennän nokkamies==
Päämajan operatiivisella osastolla kenraaliluutnantti [[A. F. Airo]]n alaisuudessa työskennelleet Haahti ja eversti [[Valo Nihtilä]] laativat [[Jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheessa 1944 suunnitelman noin 35 000 miehen varustamiseen tarvittujen aseiden ja materiaalin kätkemisestä eri puolille Suomea. Asekätkentä tapahtui [[suojeluskunta]]piireittäin ja sitä johti kussakin piirissä sitä varten erikoisesti asetettu 2. [[yleisesikuntaupseeri]]. Kunkin suojeluskuntapiirin alueelle kätkettiin yhden [[pataljoona]]n tarvitsema aseistus ja materiaali. Kätkentä aloitettiin lokakuussa 1944 ja se saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Haahti oli asekätkennän keskeisin aloitteentekijä ja organisoija.
Asekätkentäjuttu paljastui, kun Oulun seudulla asekätkennässä mukana ollut korpraali Kumpulainen jäi kiinni huhtikuussa 1945 yrittäessään myydä Oulun torilla eräästä kätköstä anastamiaan säilykepurkkeja. Hän kertoi edellisenä syksynä tapahtuneesta aseidenkätkennästä [[Valpo]]lle ja Oulun seudulla asekätkentää johtanut majuri [[Aito Keravuori]] sai esimiehiltään käskyn paeta [[Ruotsi]]in. Keravuori siirtyi Ruotsiin 12. toukokuuta 1945 kalastajaveneellä. Tässä vaiheessa uskottiin vielä että Keravuoren poistumisen avulla jutun paljastuminen saataisiin rajattua vain Oulun alueelle mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Valpo löysi Oulun suojeluskuntapiirin 2. ye-upseerina toimineen Keravuoren kassakaapista käskyn, jolla hänet oli määrätty tehtäväänsä. Tämän perusteella käskyn allekirjoittajat Nihtilä ja Haahti pidätettiin kesäkuun alkupuolella ja Airo muutamia viikkoja myöhemmin.
Rivi 13 ⟶ 18:
[[Sotaylioikeus]] tuomitsi 9. huhtikuuta 1948 Haahden ja Nihtilän viideksi vuodeksi [[kuritushuone]]eseen ja virasta erotettaviksi. Haahden rangaistus koveni vielä [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimmassa oikeudessa]] kuuteen vuoteen. Asekätkentäjuttu saatiin lopulliseen päätökseen vasta 15. maaliskuuta 1950, jolloin korkein oikeus langetti vankeustuomiot 1 488 kätkennässä mukanaolleelle. Suurin osa tuomioista oli ehdollisia kolmen vuoden koeajalla.
==Myöhemmät vaiheet==
Vapauduttuaan Haahti toimi vuodesta 1948 [[Vakuutusosakeyhtiö Pohjola]]n palveluksessa ja oli vuosina 1956–1970 yhtiön apulaisjohtajana. Hän kirjoitti vuosina 1958 ja 1967 julkaistun kolmiosaisen ohjekirjan ''Vakuutusalan kenttätyö''.
Haahti kuului pitkään [[Kadettikunta|Kadettikunnan]] hallitukseen ja oli sen varapuheenjohtajana 1968–1971 sekä kunniajäsenenä vuodesta 1976.
== Lähteet ==
| |||