Ero sivun ”Paperikone” versioiden välillä

Paperikonetta käytetään sähköisesti joko yksittäiskäytöllä tai pääakseli käytölläpääakselikäytöllä. Yksittäiskäytöllä tarkoitetaan, että paperikoneen jokaisen yksikön käyttövoima tuotetaan omalla sähkömoottorilla, kun taas pääakselikäytöllä paperikoneen eri yksiköitä käytetään yhdellä isolla sähkömoottorilla, koneen takana kulkevan pääakselin kautta, josta eri yksiköille johdetaan voima vaihdelaatikoiden välityksellä. Pääakselikäyttö on käytössä vain vanhemmissa paperikoneissa.

===Paperin valmistusPaperinvalmistuksen alkuvaiheet===

Paperimassa syötetään perälaatikkoon 0,2–1,2 % kiintoainetta sisältäväksi. Massa syötetään peränlaatikonperälaatikon pumpun avulla neliöpainoventtiilin, joka läpäisee oikean määrän paperimassa lopputuotteen vaatimaa neliöpainoa vastaavaksi paperikoneen perälaatikolle. Perälaatikosta massavirta tulee spindeleillä ohjatun huuliaukon kautta viiran päälle tai kahden viiran väliin, riippuen viiraosan tyypistä. [[Viira]] tai viirat kulkevat erilaisten vedenpoistoelementtien yli, jolloin massassa olevasta vedestä poistuu noin 20 % ja massa muodostuu märäksi paperirainaksi, jossa kuidut on pyritty saamaan mahdollisimman konesuuntaisiksi perälaatikon ja viiraosan välisen suihkusuhteen avulla. Yleisimmät viiraosatyypit ovat [[tasoviira]], [[hybridiformeri]], [[kitaformeri]] ja [[sylinteriformeri]]. Viiraa tai viiroja poikittaissuunnassa ohjataan korkeapaineisella ilmalla ohjaavien ohjaustelojen avulla (kuten koneen myöhemmässä vaiheessa olevia huopia ja viiroja)

Seuraavaksi ratapaperirata siirtyy [[puristinosa]]lle pick-up telalla, missä paperi kulkee puristinhuopien avulla eri puristinosien telojen [[nippi|nipeistä]]. Puristinosan puristinyksiköitä on tavanomaisesti yhdestä neljään, useimmiten kolme. Puristinosan eri puristinyksikköjen välissä on yleensä vetoero, joka tarkoittatarkoittaa jälkimmäisen puristinyksikön korkeampaa nopeutta. [[tela (koneen osa)|Teloja]] voi olla erilaisia, esimerkiksi kivi- (yleensä viimeinen nippi), taipumakompensoituja- (nipin muotoa, telaa taivuttamalla muuttava), ura- (vettä huovasta poistava) tai [[kenkätela|kenkäteloja]] (telan paksuutta muuttava). Telojen välissä vesi puristuu paperista huopaan. Puristinosan jälkeen paperiradan kuiva-ainetaso on 35–50 % riippuen valmistettavasta paperilajista. Teloja valmistetaan alihankintana ja Suomessa mm. [[Tevo|Tevo Oy]] tekee ja huoltaa paperikoneen teloja.

Puristinosan jälkeen paperirata johdetaan paperikoneen huuvan sisällä olevalle [[kuivatusosa]]lle, joita on erilaisia. Yleisin malli on sylinterikuivausmenetelmä, jossa paperi johdetaan suurien lämmitettyjen, kuivatusylintereiden (teräksestä valmistettujen telojen), pinnassa kuivatusviirojen avulla, jolloin vesi haihtuu. Kuivatusosalla on useampia kuivatusryhmiä joiden kuivatussylinterit ovat yleensä pintalämpötiloiltaan ryhmien kesken erilaisia. Näiden ryhmien välissä on myös vetoero. Paperikoneen kuivatusosan ensimmäiset sylinterit ovat toisinaan kylmiä eli ne ovat ilman sisään johdettua höyryä. Yleensä kuivatusosia on kahden tyyppisiä, yksi- ja kaksiviiraisia, joista ensimmäinen on nykyaikainen versio. Ensimmäisessä kuivaussylinteritkuivatussylinterit on sijoitettu yläpuolelle ja alapuolelle imutelat, jossa paperiraina kulkee viiran ulkopuolella. Jälkimmäisessä mallissa on pelkästään kuivatussylintereitä, mutta yläpuolisilla ja alapuolisilla sylintereillä on omat viiransa, joten paperi ei ole tuettuna koko kuivatusosan matkalta, ja esimerkiksi paperin päänvienti muodostuu ongelmalliseksi suuremmilla nopeuksilla. Päänvienti tapahtuu pääasiassa paineilman avulla, siirtämällä kapeaviiraosalla kapealla vesisuihkulla viiraosalla leikattu paperiraina kuivatussylinterien laidassa kulkevankulkevien pääntientiköysienpäänvientiköysien avulla . Sylinterit lämmitetään korkeapaineisella höyryllä, joka syötetään sylintereiden sisään. Vedeksi muuttunut höyry, eli [[lauhde]], kerätään pois sylinteristä ja käytetään hyödyksi muissa tarkoituksissa. Sylinterikuivatusosa on selkeästi eniten energiaa vaativa osa paperikoneessa. Energian kulutusta kompensoidaan [[lämmöntalteenotto|lämmöntalteenotolla]]. Paperia voidaan kuivata myös muun muassa monilla eri konstruktioilla toteutetuilla puhalluskuivatuksella tai infrapunakuivaimilla. Kaikille tavoille on kuitenkin yhteistä veden haihduttaminen paperiradasta ja höyryn johtaminen pois sen läheisyydestä. Kuivatusosalla sijaitsee monesti myös ns. välikalanteri.

* Ensimmäinen Suomessa suunniteltu paperikone (Tervakosken paperitehtaan PK6) valmistettiin vuonna 1948 A. Ahlström Oy:n Karhulan konepajassa (aik. Karhula Osakeyhtiö, nyk. Richter Karhula Oy).

* Keväällä 2013 Suomessa on noin 50 paperikonetta ja 17 kartonkikonetta toiminnassa.

* Uusi Valmet Oyj aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa, kun Metso Paper muuttui Valmet Oyj:ksi.

* [[Vaahto (yritys)|Vaahto]] (Vaahto luopuuluopui paperikoneisiin liittyvästä liiketoiminnasta vuonna 2014)

* [[Jylhävaara]] Oy (Nykyisinnykyisin osa Metso Paperia)