Ero sivun ”Wankelmoottori” versioiden välillä

'''Wankelmoottori''' tai '''kiertomäntämoottori''' on kevyt, tehoonsa nähden pienikokoinen ja tärinättömästi käyvä [[polttomoottori]]. Sen käyttökelpoisuutta rajoittavat kuitenkin suuri [[polttoaine]]enkulutus ja moottorin osien verraten nopea [[kuluminen]].<ref>{{cite book|author=Arvid Linde|title=Preston Tucker & Others: Tales of Brilliant Automotive Innovators & Innovations|url=http://books.google.com/books?id=zziDYEuNbwMC&pg=PT58%7Cyear%3D2011%7Cpublisher%3DVeloce+Publishing+Ltd%7Cisbn%3D978-1-84584-017-4%7Cpages%3D58%E2%80%93%7D%7D%3C%2Fref%3E|year=2011|publisher=Veloce Publishing Ltd|isbn=978-1-84584-017-4|pages=58–}}</ref> [[Mazda]] käytti wankelmoottoria pitkään malleissaan [[Mazda RX-7|RX-7]] ja [[Mazda RX-8|RX-8]], mutta luopui sen käytöstä vuonna 20102012.<ref>{{Verkkoviite| osoite =http://www.bloomberg.com/news/2012-06-25/mazda-ends-hummm-as-rotary-gives-way-to-hydrogen-cells-cars.html | nimeke =http://www.bloomberg.com/news/2012-06-25/mazda-ends-hummm-as-rotary-gives-way-to-hydrogen-cells-cars.html | julkaisija = | viitattu =01.12.2013 | kieli = {{en}}}}</ref>

RuotsalainenSaksalainen [[Felix Wankel]] sai idean kiertomäntämoottorista vuonna 1924 ja sai ensimmäisen patentin kiertomäntämoottorille vuonna 29291929. Ensimmäinen toimiva prototyyppi valmistui vuonna 1957 ja sarjatuotantoon sopiva malli vuonna 1958.<ref>{{cite book|author=Arvid Linde|title=Preston Tucker & Others: Tales of Brilliant Automotive Innovators & Innovations|url=http://books.google.com/books?id=zziDYEuNbwMC&pg=PT58|year=2011|publisher=Veloce Publishing Ltd|isbn=978-1-84584-017-4|pages=58–}}</ref> Ensimmäisenä se otettiin käyttöön [[NSU|NSU Wankel Spider]] automallissa vuonna 19681963.

Wankelmoottorin [[mäntä]] on suurin piirtein kolmion muotoinen ja se pyöriikiertää [[Epitrokoidi]]n muotoisessa kammiossa.<ref>http://www.fantasycars.com/sedans/column/sedans16_rotary.html</ref>

Näiden kahden moottorityypin välinen olennainen ero on siinä, että [[teho]]n kehittämiseen tarvittavien liikkuvien osien yhteinen painopiste liikkuu [[polttomoottori|iskumäntämoottorissa]] lähes suoraviivaisesti edestakaisin, kun se kiertomäntämoottorissa liikkuu pitkin pyöreää rataa. Koska kiertomäntämoottorissa toimivilla osilla ei esiinny lainkaan edestakaista liikettä, kiertomäntä on – tai ainakin voi olla – täysin [[tasapaino]]ssa, jos kyse on kaksikammioisesta moottorista jonka roottorit ovat vastakkaisissa vaiheissa. Tämän jutun ansiosta kiertomäntämoottori toimii luonnostaan paljon tasaisemmin ja tärinättömämmin kuin iskumäntämoottori.