Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 13:
Kehitysvammaisuus johtuu synnynnäisestä [[neurologia|neurologisesta]] häiriöstä<ref>[http://www.lukimat.fi/matematiikka/materiaalit/tulostettava-materiaali/NMIopas.pdf Lasten neurokognitiiviset häiriöt ja oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.]</ref> tai kehitysiässä saadusta sairaudesta, viasta tai vammasta.<ref name="kvhtietopankki.fi">[http://www.kvhtietopankki.fi/vammaist.htm Tietoa kehitysvammaisuudesta.]</ref> Ne voivat johtua joko [[Geeni|perimästä]], raskaudenaikaisista syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista, tapaturmista tai lapsuusiän infektioista. Synnynnäiset [[Downin oireyhtymä]], [[Fragile-X-oireyhtymä]] ja [[Cornelia de Lange -oireyhtymä]] ovat kehitysvammaisuuden yleisimmät aiheuttajat.<ref>[http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/tietolehtiset/frax-oireyhtyma/ Maarit Peippo: Frax-oireyhtymä.]</ref> Myös äidin korkea ikä tai raskaudenaikainen [[huumausaine|huumeiden]] tai [[Alkoholijuoma|alkoholin]] käyttö tai tupakointi lisäävät kehitysvammaisuuden riskiä. Suurin osa kehitysvammaisuutta aiheuttavista sairauksista on hyvin harvinaisia.<ref name="kvhtietopankki.fi"/> Noin kolmanneksessa tapauksista kehitysvamman syytä ei kyetä selvittämään.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysvammaa+tulisi+k%C3%A4sitell%C3%A4+sairautena/a1337912470666 Robert Paul: Kehitysvammaa tulisi käsitellä sairautena. Helsingin Sanomat, Vieraskynä 26.5.2012.]</ref>
==Kehitysvamman diagnosointi==
Kehitysvammaisuus pyritään diagnosoimaan jo ennen viiden vuoden iässä alkavaa esiopetusta.<ref name="finnanest.fi" /> Kehitysvammaisuuden diagnosointi on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi<ref>Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKEVA. [https://web.archive.org/web/20150414230407/http://www.eskoo.fi/documents/K%C3%A4sikirja%20perheille%20osa%201%20ensitieto.pdf Käsikirja perheille].</ref>. Tästä huolimatta kehitysvammaisten diagnoosit ovat usein todella huonosti kohdillaan<ref>Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122</ref>. [[Lapsi#Lapsen kehitysvaiheet|Lapsen kehitystä]] tulee seurata riittävän laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta, jotta nähdään, miten se etenee. Tarvitaan vähintään vuoden seuranta-aika, joskus pitempikin. Käsite ''[[laaja-alainen kehitysviivästymä]]'' tai ''vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus'' ovat käytössä usein siinä vaiheessa, kun lapsen tutkimukset ovat vielä kesken ja hänen kehitystään seurataan. Usein jossain vaiheessa voidaan todeta vaikeuksien olevan sitä luokkaa, että kehitysvammakriteerit täyttyvät.<ref>Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKEVA. [https://web.archive.org/web/20150414230407/http://www.eskoo.fi/documents/K%C3%A4sikirja%20perheille%20osa%201%20ensitieto.pdf Käsikirja perheille].</ref>
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana [[lääkäri]], [[psykologi]], [[sosiaalityöntekijä]], mahdolliset [[Terapia|terapeutit]], [[Opettaja|opettajat]]/kasvattajat sekä [[Sukulainen|vanhemmat]]. Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laaja-alainen [[Toimintakyky|toimintakyvyn]] arviointi. Lääketieteellisiin tutkimuksiin kuuluu arvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arviointi. [[Psykologi]]ntutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä [[Neuropsykologia|neuropsykologisen]] tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin [[Oppimisvaikeus|oppimisen vaikeuksia]].
Rivi 62:
Kehitysvamma oikeuttaa Suomessa yleensä [[Eläke|työkyvyttömyyseläkkeeseen]]. Kehitysvammaisille järjestetään lisäksi [[Päivätoiminta|päivätoimintaa]].
Kehitysvammaisille järjestetään Suomessa myös autettua, ohjattua ja [[Tuettu asuminen|tuettua asumista]]. Autettu ja ohjattu asuminen toteutuvat yleensä asuntoloissa. Autettuun asumiseen liittyy yövalvonta, jota ohjatussa asumisessa ei ole. Tuetussa asumisessa kehitysvammainen asuu omassa asunnossa, jossa käy tarvittaessa [[Kehitysvammaohjaaja|ohjaaja]]. Kehitysvammalääketieteen professorin Maria Arvion mukaan suurin epäkohta kehitysvammaisten hoidossa on mielekkään tekemisen puute. Kehitysvammaiset istuvat hoitokodeissa liikaa television äärellä ja ulkoilevat liian vähän.<ref>Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122</ref>
13 000 eli vajaa kolmannes aikuisista kehitysvammaisista asuu vanhempiensa luona<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25198&lan=fi Kehitysvammaisten asuminen. Ympäristö.fi-sivusto.]</ref>. [[Ryhmäkoti|Ryhmäkodeissa]] asuu yhteensä 9 000 kehitysvammaista. Tuettuja asuntoja on noin 3 000 kehitysvammaisella.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/685341 Uupuminen uhkaa kehitysvammaisten lasten vanhempia]</ref>
Rivi 80:
==Liitännäissairaudet==
Kehitysvammaisten ihmisten elinajanodote on Suomessa noin 50 vuotta<ref>Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122</ref>. Jokainen Downin oireyhtymää sairastava sairastuu jossain elämänsä vaiheessa dementiaoirein ilmenevään [[Alzheimerin tauti]]in. Down-naisilla dementiaoireet ilmenevät keskimäärin noin 40 vuoden ja miehillä noin 46 vuoden iässä.<ref>Eeva Grönstrand: Lääkekorvaukset kiven sisässä. http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/julkaisut/ketju/ketju-arkisto/ketju-2007/ketju-12007/</ref>
==Historiaa==
Kehitysvammaisina syntyvien lasten osuus on pysynyt samansuuruisena sikiöseulonnoista ja terveydenhuollon kehityksestä huolimatta. Vain pieni osa kehitysvammoista voidaan diagnosoida sikiöaikana, ja lisäksi vaikeasti keskosena syntyvät jäävät nykyään aiempaa useammin henkiin.<ref>Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122</ref>. Laitoksissa asuvat kehitysvammaiset kuolivat vielä 1970-luvulla keskimäärin parikymppisinä puutteellisen hoidon vuoksi<ref>Emmi Tuomisto: Hoidossa parantamisen varaa - "Pahimmillaan ihminen on saanut kuulla 30-vuotiaana, ettei hän olekaan kehitysvammainen" Etelä-Suomen sanomat 12.5.2017. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2369122</ref>.
==Katso myös==
| |||